

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
2 000 turvapaikanhakijaa käväisi Filipstadin pikkukaupungissa- muodostui varjoyhteiskunta, kaupunki kaupungin sisälle
RUOTSI | Vuonna 2015 Filipstadiin majoitettiin vastoin kaupungin tahtoa 2 000 turvapaikanhakijaa. Dagens Nyheterin kolumnisti palasi lapsuutensa maisemiin osallistuakseen poliisin suojaamalle turvakävelylle kaupungin keskustassa. Perillä odotti yllätys: isovanhempien huvilasta oli tehty moskeija eikä kylillä näkynyt ketään.
Filipstad on ollut maahanmuuttokeskustelun polttopisteessä viimeiset kuusi vuotta. Sitä on pidetty konkreettisena esimerkkinä Ruotsin pieleen menneestä maahanmuuttopolitiikasta ja se totaalisesta romahduksesta. Kaupunki jopa mainittiin vuonna 2017 pakolaismusikaalissa kaikkein eniten helvettiä muistuttavana paikkakuntana Ruotsissa.
Suuren pakolaisaallon tuoksinassa muuttotappiosta kärsivään Filipstadiin asutettiin 2 000 turvapaikanhakijaa. 10 000 asukkaan kaupunkiin. Mikään kaupunki ei voi selvitä moisesta, eikä selvinnyt myöskään Filipstad.
Kaupunkiin muodostui varjoyhteiskunta, kaupunki kaupungin sisälle. Maahanmuuttajat ja alkuperäisasukkaat tuijottelivat toisiaan torilla. Ruotsin Rikostutkimuskeskuksen selvityksestä kävi ilmi, että 40 prosenttia kaupungin asukkaista pelkäsi poistua asunnostaan pimeän tultua. Korkeampaa lukua ei ole mitattu edes ongelmalähiöissä.
”Vain punainen matto lattialla”
Toimittaja ja kirjailija Alex Schulman palasi lapsuutensa maisemiin luettuaan netistä kaupungissa järjestettävästä turvakävelystä. Asukkaat voivat vaellella poliisit turvanaan kaupungin keskustaa ristiin rastiin. Schulmanin mukaan ainoa vastaava aikuisille järjestetty turvaoperaatio on tapahtunut jengiväkivallan ja avoimen rikollisuuden leimaamassa Göteborgin Nordstanissa.
Ennen iltakävelyä toimittaja astuu sisään isovanhempiensa entiseen huvilaan, jossa hän on viettänyt pitkiä aikoja lapsuudessaan. Talo on ulkoisesti ennallaan mutta sisällä ovat puhaltaneet muutoksen tuulet:
– Katson olohuoneeseen, jossa isoäiti kerran istui kumartuneena kirjan ääreen ja isoisä tuijotti mamman vieressä nojatuolissa illan uutislähetystä. Kunnes kyllästyi uutisissa kuulemiinsa typeryyksiin ja painui pehkuihin. Huonekaluja ei ole enää, vain punainen matto lattialla. Ja matossa Mekan suuntaa osoittavat nuolet. Hallissa oli ennen kukkia vaasissa mutta nyt tilaa hallitsevat arabiankieliset kirjoitukset seinillä ja kirjahylly, jossa on kymmenittäin Koraaneja. 12 000 teoksen kirjasto on muuten tyhjä, ainoastaan puhujapönttö odottaa imaamia ja rukoilijoita.
Väki lähti mutta pelko jäi
Turvakävelylle kokoontui kolumnistin lisäksi parikymmentä kaupunkilaista, kaksi poliisia sekä kaupungin turvallisuuspäällikkö. Kävelyn aikana joukko tapaa ulkona kaupungilla yhden ihmisen, joka hänkin katoa sisälle poltettuaan tupakkansa. Toimittaja tajuaa hiljalleen, mistä on kyse: Aika on taas muuttunut ja menneestä on jäänyt jäljelle vain pelko.
Asukkaat ovat nimittäin taas lähteneet. Ensimmäisen kerran 1980-luvulle tultaessa ja nyt taas uudelleen. Vastoin kaupungin tahtoa paikkakunnalle asutetut ovat äänestäneet jaloillaan ja oma-aloitteisesti muuttaneet muualle. Kaikki on tapahtunut vieläpä erittäin nopeasti.
Pakolaisena maahan saapunut väki on siirtynyt suurkaupunkeihin, joissa he uskovat voivansa paremmin toteuttaa unelmansa. Jäljelle ovat jääneet alkuperäiset asukkaat, jotka eivät vieläkään uskalla mennä ulos.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaltamuutto Göteborg Nordstan Alex Schulman tuvapaikanhakijat pikkukaupunki Filipstad varjoyhteiskunta epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka suurkaupungit Moskeija maahanmuuttajat pakolaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuton ongelmia ei voida ratkaista kotouttamisella, ei auttamisella eikä ymmärryksellä – Purra: ”Vain tämä auttaa”

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: ”Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Kolme uutta aluetta Ruotsin ongelmalähiöiden listalle – tunnusmerkit rikollisuuden keskittyminen, vaikenemisen kulttuuri ja poliisin vaikeus tehdä työtään

Ohisalon vastaus välikysymykseen kiersi koko ongelman – hallitus helpottamassa haitallista maahanmuuttoa yli hallitusohjelman kirjausten

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Kiirastorstai päättyi kaaokseen Linköpingissä: Poliisiautot tuusan nuuskaksi ja tuleen – virkavallan varusteet mellakoitsijoille
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








