

Matti Matikainen
Tuttu nimi mukaan perussuomalaisiin
Kovassa liemessä keitetty Antti Korhonen saa nyt palkan työsopimuksensa ajalta ja voi hakea virkoja jatkossakin Helsingin kaupungista.
– Oikeus voitti tässä vaiheessa, vaikka pelkäsin pahinta. Lautakunta teki vastuullisen päätöksen – minähän olin toiminut lain mukaan, Korhonen kiittää.
Korhonen sai eroprosessin aikana monenlaista tukea. Ratkaisevaa oli vantaalaisen Sami Rautavuoren perustama nettiadressi, joka keräsi lyhyessä ajassa yli 216 000 nimeä. Se herätti myös lehdistön huomaamaan, että tapaus kosketti kansan oikeudentuntoa.
– Kansan tuki vetää suorastaan nöyräksi, Korhonen sanoo.
Eri puolueet ovat suhtautuneet tapaukseen eri tavoin.
– Suurinta tukea antoivat perussuomalaiset ja demarit. Puhemies Eero Heinäluoma ja puheenjohtaja Jutta Urpilainen tukivat minua lausunnoillaan ja keskustasta europarlamentaarikko Hannu Takkula. Kokoomus oli hiljaa Raimo Ilaskiveä lukuun ottamatta, samoin vihreät ja muut puolueet, Korhonen kertoo.
Toisaalta opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sdp.) ehdotti Korhosen tapauksen ratkaisemista oikeudessa ja julisti mediassa, ettei Helsinki kaipaa Korhosen kaltaisia opettajia.
Hanna Mäntylä puolusti heti
Perussuomalaisista varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä antoi heti Korhosta puoltavan lausunnon ja lisäksi toimenpidealoitteen, joka peräsi hallitukselta riittäviä toimenpiteitä koulujen työrauhan takaamiseksi. Jupakka sai Korhosen miettimään myös omaa suhdettaan politiikkaan uudelleen.
– En ollut aiemmin sitoutunut mihinkään ryhmään, vaikka politiikkaa seuraankin aktiivisesti. Mutta tämä kokemus nosti tunteen, että minäkin tarvitsen taakseni joukon, johon voin turvata! Olen äänestänyt ennenkin puheenjohtaja Timo Soinia eduskuntavaaleissa, joten puolueen valinta oli selvä, Korhonen kertoo.
Nettiadressin perustaja Sami Rautavuori on Vantaan perussuomalaisten jäsen. Hän oli vinkannut puolueen Uudenmaan piirin puheenjohtajalle Pekka M. Sinisalolle, että Korhonen saattaisi olla kiinnostunut puolueen jäsenyydestä, kun Rautavuori ja Korhonen olivat tavanneet ja Korhonen kiitti saamastaan avusta.
– Näin kävi. Kutsuin Korhosen luokseni ja keskustelimme tunnin ajan perusteellisesti näkemyksistämme, minkä päätteeksi kysyin, haluatko liittyä puolueemme jäseneksi. Hän vastasi, että kyllä – tunnen puolueen omakseni, Sinisalo kertoo.
Sinisalo on tuntenut Korhosen tapauksen omakseen, koska myös hän on ammatiltaan opettaja: 17 vuoden urastaan hän on toiminut vuosia erityisopettajana.
– Suomessa on ongelma, että Pisa-tutkimuksissa menestymme hyvin, mutta oppilaat eivät viihdy koulussa. Se johtuu rauhattomuudesta. Siihen pitää löytää parannus, sillä nyt kuljemme kriisistä kriisiin. Vaarana on, että nuorten kiinnostus opettajan ammattiin pienenee Ruotsin tapaan, missä opettajien arvostus on heikkoa. Ruotsissa siirryttiin löysän kurin tielle Suomea aiemmin ja tulos on nähtävissä, Sinisalo toteaa.
Taustalla poliittiset vaikuttimet?
Sinisalo ihmettelee suuresti opetusviraston asennetta Korhosen työsuhteen käsittelyssä ja varsinkin opetusviraston kokoomuslaisen johtajan Rauno Jarnilan asennetta. Hän oli arvostellut varoituksen saanutta Korhosta vielä, vaikka opetuslautakunta oli purkanut Korhosen työsuhteen purun yksimielisesti.
Lautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sentään moitti Jarnilaa heti, mitä Sinisalo pitää hyvänä. Opettajaa kohdeltiin kuitenkin kokonaisuudessaan törkeästi. Sinisalo epäilee myös politiikan vaikuttaneen päätösten taustalla.
– Lieneekö mitään muuta ammattiryhmää, jossa työntekijää voidaan kohdella näin töykeästi? Rauno Jarnilan toiminta vaikuttaa varsinkin aivan järjettömältä ja se osoittaa uskomatonta ylimielisyyttä. Jos olisin opetuslautakunnan jäsen, kysyisinkin nyt, nauttiiko hän enää lautakunnan tai valtuuston luottamusta, Sinisalo toteaa.
Sinisalo arvelee, että tämä tapaus voi parantaa myös perussuomalaisten kannatusta opettajien keskuudessa puolueen profiloiduttua tapauksessa voimakkaasti. Tähän on aihettakin, koska opettajien ammattikunta tuntuu olevan kokoomuslaisten hallussa. Naisvaltaisella alalla myös vihreiden osuus on suuri.
– Olen ihmetellyt, miksi äänestätte kokoomuslaisia – mitä he ovat opettajien hyväksi tehneet? Ehkä opettajat haluavat asettua hyväosaisten asemaan äänestämättä hyväosaisten puoluetta. Tuntuu myös, ettei perussuomalaisuudesta ole ollut toistaiseksi ainakaan hyötyä virkojen saannissa: vaikka perussuomalaisen kollegan käytävällä tapaakin, siitä ei huudella suureen ääneen. Mutta ilmapiiri voi muuttua. Perussuomalaisilla on kasvun varaa etenkin naisten keskuudessa, joita opettajista on peräti 80 prosenttia, noin 50 000, Sinisalo toteaa.
OAJ:n tuki vankkaa ja korvaamatonta
Sekä Sinisalo että Korhonen kiittävät vuolaasti myös Opettajien ammattijärjestö OAJ:n voimakasta tukea – sekä puheenjohtaja Olli Luukkaisen vahvoja kannanottoja että lakiosaston päteviä neuvoja. Liitto tuki Korhosta yksiselitteisesti tilanteessa, jossa Helsingin opetusvirasto oli purkanut Korhosen työsuhteen ja antoi julkisuuteen häntä yksipuolisesti mustamaalaavia lausuntoja.
Korhonen sanoo olevansa valmis myös puoluetoiminnan mukanaan tuomiin tehtäviin, jos puolue niin haluaa. Ja jos äänestäjätkin ovat suopeita, lähtee hän kernaasti vaikka euroedustajaksi seuraavissa vaaleissa.
– Ilman muuta. Tunnen myös, että saamani vahva tuki myös velvoittaa vastuuseen yhteisistä asioista. Olen pitkälti samaa mieltä puolueen kanssa varsinkin EU:n rahainkäytöstä, Suomen rahojen työntämisessä kriisimaihin ei ole mitään järkeä – samoin liittovaltiokehitystä vastustan jyrkästi. Kotimaassa tietenkin kouluasiat ja koulutuspolitiikka ovat sydäntäni lähellä samoin kuin kulttuuriasiat, hallintotieteen maisteri ja opettaja Korhonen pohtii.
(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä)
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








