
Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät ”vihapuhekoneen” – koneoppimiseen perustuvalla algoritmilla oli vaikeuksia tunnistaa suomenkielistä vihapuhetta
Joukko tietojenkäsittelyn, median ja viestinnän tutkijoita ja soveltajia toteutti kevään 2017 kuntavaalien aikana vihapuheen tunnistamiskampanjan, jossa käytettiin apuna koneoppimiseen perustuvaa algoritmia. Luokittelujärjestelmällä oli tosin vaikeuksia suomen kielen sanamuotojen kanssa. Algoritmilla oli lisäksi varsin rajoittunut kyky tulkita keskustelun tai kommentoinnin kontekstia.
Kampanjan aluksi algoritmia opetettiin tunnistamaan vihapuhetta muun muassa avoimista keskusteluryhmistä saatujen aineistojen perusteella. Algoritmi oppi laskennallisesti vertailemaan, mikä erottaa vihapuhetta sisältävän tekstin ei-vihapuheesta ja kehittämään luokittelujärjestelmän vihapuheelle.
Tämän jälkeen luokittelujärjestelmän avulla seulottiin päivittäin kaikki kunnallisvaaliehdokkaiden tuottama avoin sisältö Facebookissa ja Twitterissä noin kuukautta ennen vaaleja. Ehdokkaiden tilit saatiin kerättyä Ylen vaalikoneaineiston avulla.
Luokittelujärjestelmällä oli kuitenkin vaikeuksia suomen kielen sanamuotojen kanssa. Algoritmilla on lisäksi ihmistä rajoittuneempi kyky tulkita keskustelun tai kommentoinnin kontekstia.
Samoista ongelmista kontekstin ja kirjoitusvirheiden tunnistamisessa on kärsinyt myös Googlen kehittämä, vihapuheen tunnistamiseen keskittynyt Perspective-luokitin, Aalto-yliopiston tiedotteessa todetaan.
Tutkijoiden mukaan vihapuhekone kykenee toimimaan valtavien aineistojen seulojana, joka tuo esiin epäilyttäviä viestejä, mutta vain ihminen voi tehdä lopulliset päätelmät vaadittavista toimenpiteistä.
Vihapuhekone mahdollistaa valtavien tietomassojen seulomisen
– Viranomaisnäkökulmasta toimenpiteitä aiheutti korkeintaan 20 viestiä. Sanojen listaus ei sinänsä ole riittävää, koska merkitys tulee niiden yhdistelystä. Toisaalta meillä ei taas olisi resursseja näin mittavaan seurantaan ilman vihapuhekoneen ja tutkijoiden apua”, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
– Viestejä luokitellessa tutkija joutuu ottamaan kantaa kieleen ja kontekstiin, minkä vuoksi algoritmin ’opettamiseen’ käytettävää aineistoa on tärkeää käsitellä useamman tulkitsijan voimin”, sanoo Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta.
Koneen tekijät pyrkivät tunnistamaan ainakin omasta mielestään kaikentyyppisen vihapuheen.
Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat ovat usein näkyvimpiä teemoja, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa esimerkiksi naisiin, etnisiin vähemmistöihin tai tiettyihin poliittisiin kantoihin kohdistuva vihapuhe, Aalto-yliopiston tiedotteessa todetaan.
– Vihapuhetta on aina ollut olemassa. Sitä on aina tuotettu pönkittämään oman ryhmän asemaa ja syrjimään toisia, mutta sosiaalinen media on tehnyt siitä aikaisempaa näkyvämpää, väittää Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta.
– Tunteisiin perustuva ilmaisu ja uskomukset korostuvat, ja niitä myös kierrätetään verkossa. Jos ehdokas esimerkiksi kampanjan aikana poisti kirjoituksensa nopeasti julkaisemisen jälkeen, se saattoi silti jäädä elämään kuvakaappauksena, kuvailee.
Vihapuhetta ei ole mainittu Suomen laissa, ja sen määrittely on tunnetusti vaikeaa. Hankkeessa käytettiin Euroopan neuvoston sekä Ethical Journalism Networkin rakentamaa vihapuhemääritelmää.
Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston hanke kytkeytyy neljään Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaan tutkimushankkeeseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Yhdenvertaisuusvaltuutetulta rahahanat kiinni – ”Puuttuu mielipiteisiin, joista ei itse pidä”

Oikeusministeriö oli mukana rakentamassa järjestelmää, jolla kytättiin vaaliehdokkaiden jokaista someviestiä

Oikeusministeriö pyrki vaikuttamaan kuntavaaleihin – yhdenvertaisuusvaltuutettu vaati puoluesihteeriä poistamaan kampanjamateriaaleja somesta

Halla-aho: Suhteellisuutta vihapuhe- ja valeuutiskeskusteluun
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








