

Absurdi tilanne Yhdysvalloissa: huippuyliopistojen johtajat eivät tuominneet yllyttämistä juutalaisten kansanmurhaan – ”riippuu kontekstista”
Amerikan huippuyliopistojen rehtorit olivat kongressin kuultavana juutalaisvihasta. Rehtoreilta kysyttiin, rikkooko juutalaisten kansanmurhaan yllyttäminen yliopistojen sääntöjä. Harvardin yliopiston, Pennsylvanian yliopiston sekä Massachusetts Institute of Technologyn rehtorit eivät tuominneet yksiselitteisesti kansanmurhaan yllyttämistä. He vastasivat: ”riippuu kontekstista”. Vastaukset herättivät maailmanlaajuista hämmennystä.
Kuuluisa sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ihmetteli, että yliopistojen haluttomuus puuttua räikeään antisemitismiin on yllättävässä ristiriidassa kampusten viime vuosien poliittisen korrektiuden ja sananvapauden rajoittamisen kanssa. Vasta uusimman kohun myötä rehtorit ilmoittivat tuomitsevansa yksiselitteisesti juutalaisten kansanmurhaan yllyttämisen.
Kun Hamas teki kaksi kuukautta sitten terrorihyökkäyksen Israeliin, maailman yliopistokampuksilla nähtiin avoimeksi juutalaisvihamielisyydeksi kärjistynyttä aktivismia. Ilmiö, joka levisi lievästi jopa suomalaisille kampuksille, on tätä nykyä Yhdysvalloissa jo aivan eri mittaluokan kiista.
Lokakuun lopulla Suomen Uutiset raportoi, että vaikutusvaltaisia Harvardin ja Pennsylvanian huippuyliopistojen lahjoittajia uhkasi vetää tukensa kouluilta, mikäli ne eivät reagoi riittävän ponnekkaasti kampuksilla rehottavaan antisemitismiin. Yliopistot eivät vielä ole onnistuneet vakauttamaan tilannetta. Kuluneella viikolla ne ovat pikemminkin hankkiutuneet uuden kohun polttopisteeseen.
Huippuyliopistojen johtajat kongressin kuultavana
Keskiviikkona kolmen amerikkalaisen huippuyliopiston, Harvardin, Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit olivat Yhdysvaltain kongressin kuultavana instituutioidensa suhtautumisesta antisemitismiin.
Edustajainhuoneen republikaanijäsen Elise Stefanik kysyi Harvardin yliopiston rehtori Claudine Gaylta, Pennsylvanian yliopiston rehtori Elizabeth Magilliltä ja MIT:n rehtori Sally Kornbluthilta, rikkooko juutalaisten kansanmurhaan yllyttäminen yliopistojen sääntöjä tai muita häirintään sekä kiusaamiseen liittyviä käyttäytymisnormeja.
Rehtorit kiertelivät kysymystä. MIT:n rehtori Kornbluth kuittasi, ettei ole todistanut kampuksellaan yllyttämistä kansanmurhaan. Stefanik oli niin ymmällään vastauksista, että hän kysyi jokaiselta saman kysymyksen uudelleen ja uudelleen. Vastaus oli aina sama.
Harvardin rehtori Gay sai sanotuksi, että ”se riippuu kontekstista”. Hänen mukaansa antisemitistinen retoriikka johtaa toimenpiteisiin, jos puheet muuttuvat teoiksi. Pennsylvanian yliopiston rehtori Magill vastasi samalla tavalla.
Huippuyliopistojen rehtorit eivät siis tuominneet selväsanaisesti ja yksiselitteisesti yllyttämistä juutalaisten kansanmurhaan. Vastaukset herättivät laajaa hämmennystä, ja tapaus nousi pian kansainvälisiin otsikoihin. Valkoisen talon tiedottaja Andrew Bates tuomitsi huippuyliopistojen rehtoreiden lausunnot:
”On käsittämätöntä, että tämä pitää sanoa ääneen: yllyttäminen kansanmurhaan on hirviömäistä ja kaiken sen vastaista, mitä meidän maamme edustaa. Kaikki julistukset, jotka tukevat juutalaisten massamurhaa ovat vaarallisia ja vastenmielisiä – ja meidän tulee yhdessä määrätietoisesti vastustaa sellaista – meitä amerikkalaisia yhdistävän ihmisarvon kunnioituksen ja perusarvojemme tähden.”
Yliopistojen kaksoisstandardit lyövät päin näköä
Maailmankuulu sosiaalipsykologi Jonathan Haidt nosti esille ristiriidan yliopistojen sananvapauskulttuurissa. ”Professorina, joka kannattaa kampusten sananvapautta, voin ymmärtää yliopiston rehtoreiden ”vivahteikkaita” vastauksia”, hän aloitti.
”Se, mikä loukkaa minua on, että vuodesta 2015 lähtien yliopistot ryntäsivät rankaisemaan ’mikroaggressioista’ ja jopa sellaisista ilmaisuista, jotka on saatettu esittää ystävällisessä hengessä, kunhan yksikin erityisasemassa olevasta viiteryhmästä on kokenut asian loukkauksena.”, Haidt lisäsi. Harvardin yliopisto on ollut kehityksen kärjessä kitkemässä mm. sukupuolittunutta kieltä, joka saatetaan kokea sortavana.
Haidt viittaa yhdessä Greg Lukianoffin kanssa kirjoittamaansa kirjaan The Coddling of the American Mind (2018). Kirja käsittelee yliopistojen kampus- ja hallintokulttuureihin ilmestyneitä uusia ideologisia sävyjä sekä opiskelijoiden ”hyysäämistä” henkisesti hauraiksi. Suomessa ääriesimerkkejä samasta poliittisesta korrektiudesta ovat taannoiset kohut Afrikan tähdestä sekä opiskelijan poistaminen yliopistokurssilta, jolla hän kyseenalaisti miesten kyvyn menstruoida.
Viime vuosina yleistyneen nk. intersektionaalisen feminismin ja identiteettipoliittisen intoilun myötä yliopistot sekä muut organisaatiot ovat omaksuneet oppeja, joissa ihmisiä jaetaan sortajiin ja uhreihin. Tämän seurauksena varsinkin yliopistoilla on alettu järjestämään erityisiä poliittisesti korrekteja ”turvallisia tiloja”. Juuri tämän suuntaisesta liikehdinnästä on alettu käyttämään ilmaisua ”woke”. Viime kuussa Suomen Uutiset käsitteli nk. woken ja antisemitistisen islamismin yllättävää liittolaisuutta.
Rehtoreiden maininnat kontekstin merkityksestä antisemitismin kohdalla osoittavat Haidtin mukaan kaksoisstandardin. Samat säännöt eivät enää päde kaikessa ja kaikille. Olennainen ristiriita on siinä, että yliopisto on voinut kaventaa sananvapautta hyvin valikoivasti ajamalla herkkiä, poliittisesti korrekteja keskustelunormeja ja nollatoleranssia tietyille, jopa vanhastaan harmittoman arkisille ilmaisuille. Vastaavasti jyrkempään antisemitismiin ei ole ollut halukkuutta puuttua samalla innolla.
Miten tilanne ratkeaa?
Haidt ehdotti, että mikäli yliopistot seisovat viimeisimpien lausuntojensa takana, niiden tulisi johdonmukaisuuden ja sananvapauden nimissä purkaa myös poliittisesti korrekti valvontakulttuurinsa.
Viimeisimpänä käänteenä Harvardin ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit ilmoittivat tuomitsevansa yksiselitteisesti juutalaisten uhkailun ja kansanmurhilla hekumoinnin. Pennsylvanian yliopiston Magill lupasi aloittaa prosessin yliopiston sääntöjen selkeyttämiseksi. Amerikkalainen mediajätti NBC kertoi, etteivät MIT:n, Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen rehtorit kuitenkaan vastanneet haastattelupyyntöihin.
Kohu on yhä päällä. Videopätkä huippuyliopistojen johtohahmojen kiemurtelusta kongressin kuultavana leviää somessa. Siihen ovat reagoineet kovin sanoin mm. lääkejätti Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla, finanssiyhtiö Pershing Squaren toimitusjohtaja Bill Ackman sekä Suomessa Jari Sarasvuo. Myös Arto Koskelon ja Jussi Heikelän 23 minuuttia -podcast teki jakson aiheesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Andrew Bates Sally Kornbluth Claudine Gay Elise Stefanik kaksoisstandardit Valkoinen talo MIT Greg Lukianoff Jonathan Haidt Juutalaiset Yliopistot Harvard
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hamasin terroristeja pidätettiin Saksassa ja Hollannissa – kiinniotetuilla tiiviit yhteydet Hamasin johtoon

Viron parlamentti ilmaisi tukensa Israelille ja tuomitsi Hamasin terrori-iskut sekä Hamasin aloittaman sodan

Seksistiset pilvenpiirtäjät, matematiikan valkoinen ylivalta, koululaisten ilmastolakot – viime aikojen länsimainen kulttuurivallankumous alkoi tieteeksi naamioidusta aktivismista

Saksassa on tehty ennätysmäärä antisemitistisiä rikoksia – juutalaiset pelkäävät käyttää kipaa ja puhua julkisesti hepreaa

Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi

Identiteettipolitiikka vastatuulessa, Philadelphian poliisi irtisanoi monimuotoisuusjohtajansa – palkka woke-virassa oli rapsakat 170 000 dollaria vuodessa

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Nyt se on akateemisesti todistettu: intersektionaalisuus on pseudotiedettä

Yhdysvaltojen yliopistomielenosoituksia suunniteltu kuukausien ajan – taustalla häärivät hämärät järjestöt
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








