
Valtiovarainministeriö esittää: 58 miljoonan leikkaus maahanmuuttajien kotoutumiseen
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään 58 miljoonan leikkausta kotoutumiseen osana korvaavia säästötoimia.

PS ARKISTO
Muiden muassa RKP:n, kokoomuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin, Hesarin ja Ylen visiot kymmenistä tuhansista uusista maahanmuuttajista vuosittain hirvittävät monia. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, että näin paljon ja enemmänkin maahanmuuttajia tulee Suomeen jo nyt.
– Päivästä toiseen jatkuva propaganda ”työvoimapulasta”, ”maahanmuuttajien tarpeesta” ja siitä, että ”Suomeen on vaikea muuttaa”, peittää alleen sen tosiasian, että elämme jo tuossa Anders Adlercreutzin ja Juho Romakkaniemen fantasiassa, jossa Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrä lasketaan useissa kymmenissä tuhansissa, kirjoittaa Simo Grönroos Facebookissa.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla media ja poliitikot toistivat papukaijan lailla Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuolloin esittämää vaatimusta siitä, että Suomeen tarvitaan vuosittain yli 30 000 maahanmuuttajaa. Perussuomalaiset ainoana puolueena piti tavoitetta täysin todellisuudesta irtautuneena.
Sama vaatimus maahanmuuton jyrkästä lisäämisestä on kuultu vuodesta toiseen. Viimeksi Keskuskauppakamarin Romakkaniemi ja RKP:n Adlercreutz väittivät viime viikolla Suomen tarvitsevan 40 000 hengen vuosittaista nettomuuttoa.
– Vaikka kuulemme päivittäin mediassa toistettavan, että ”Suomi ei ole houkutteleva maa maahanmuuttajille”, niin tosiasiassa Suomeen ei ole historian aikana muuttanut ikinä näin paljon ihmisiä, Grönroos kirjoittaa.
Kauhuvisio on jo toteutunut
Toissa vuonna Suomeen muutti noin 50 000 ihmistä, ja nettomuutto oli 34 000 henkeä. Viime vuonna 20 000 pysyväksi maahanmuuttajaksi kirjautunutta ukrainalaista nosti maahanmuuttojen määrän jo 70 000:een, ja nettomuutto oli tuolloin jo lähes 60 000.
Tänä vuonna alkuvuosi näyttää maahanmuuttojen osalta etenevän edelleen tahtia, jossa muuttojen kokonaismäärässä tuskin jäädään alle 50 000 muuttajaan.
– Adlercreutzit ja Romakkaniemet ovat toki kyltymättömiä, eikä mikään maahanmuuton määrä riitä heille, mutta massiivisen propagandan takia monelta saattaa jäädä ymmärtämättä, että maahanmuuttolobbareitten esittämien maahanmuuton mittaluokkien kauhuvisiosta on tullut jo totta, Grönroos kertoo.
Maahanmuuttopolitiikkaa pitää päin vastoin kiristää
Grönroos pitää Helsingin Sanomien pääkirjoitusta malliesimerkkinä tästä propagandasta, jota kuullaan päivästä toiseen. Grönroos kirjoittaa, että jos haluamme torjua adlercreutzien ja romakkaniemien kauhuvisiot kymmenien tuhansien maahanmuuttajien Suomesta, joka toistaa pikakelauksella Ruotsin virheet maahanmuutossa, niin ei riitä, että torjumme maahanmuuttolobbareitten tavoitteet esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamisesta, vaan maahanmuuttopolitiikkaa tulee päin vastoin kiristää nykyisestä.
– Suomen tulee nostaa jyrkästi ulkomaiselta työvoimalta vaadittavia vähimmäistulorajoja, jotta halpatyövoiman maahantulo saadaan torjuttua. Kantapään kautta maahanmuuton ongelmista oppineessa Ruotsissa onkin tällä toimenpiteellä saatu puututtua ongelmaan hyvin.
– Suomen on siirryttävä humanitaarisesta maahanmuutosta paikan päällä tapahtuvaan humanitaariseen auttamiseen, joka onnistuu ns. Ruanda-mallin avulla. Tällä saadaan torjuttua kaikkein haastavin maahanmuuton muoto ja samalla autettua oikeasti hädänalaisia ihmisiä tehokkaasti ja tasapuolisesti.
– Opiskeluperustainen elintasomaahanmuutto Euroopan ulkopuolelta tulee torjua tarvittavin keinoin, joita voivat olla englanninkielisten koulutuslinjojen lakkauttaminen, riittävän korkeat lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille tai esimerkiksi ammattikorkeakouluille annettu kielto tarjota opetusta Euroopan ulkopuolelta tuleville. Suomalainen koulujärjestelmä on ensisijaisesti suomalaisten kouluttamista varten, Grönroos luettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään 58 miljoonan leikkausta kotoutumiseen osana korvaavia säästötoimia.

Avoimesta maahanmuuttopolitiikastaan tunnettu Kanada on päättänyt tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Ensimmäiseksi rajoitetaan matalapalkkaisen kausityövoiman tuomista ulkomailta. Syksyllä on odotettavssa lisää rajoituksia maahanmuuton kokonaismäärään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä valtamedian intoa tarjota maahanmuuttoa ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.

Ruotsin maahanmuuttotilastoissa on nähty historiallinen käänne. Maastamuuttajia on enemmän kuin maahan tulijoita. Erityisen paljon paluumuuttoa suuntautuu Irakiin, Syyriaan ja Somaliaan.

Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää