LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
– Asiaa on jouduttu odottamaan liian kauan. Nyt on kuitenkin syytä kiittää ripeydestä maa- ja metsätalousministeriötä, joka ilmoitti tänään, että EU:n linjausten myötä ministeriö aloittaa välittömästi kansallisen toimeenpanon valmistelun sudenmetsästyksen järjestämiseksi Suomessa.
EU:n ministerineuvosto eli unionin jäsenvaltiot hyväksyivät tänään suden suojeluaseman lieventämisen, jonka EU-parlamentti päätti aiemmin toukokuussa.
– Nyt esitys eduskuntaan, sen huolellinen ja ripeä käsittely ja suden kannanhoidollinen metsästys käyntiin Suomessa.
Aittakumpu sanoo, että Suomen on tehtävä kaikki voitavansa, jotta susikantaa voidaan säädellä nykyistä paremmin.
– Ei ole oikein, että sudet vaarantavat maaseudulla ihmisten elämän, vaikeuttavat maatalouden harjoittamista ja hankaloittavat lasten kouluun kulkemista. Susivahingot ovat lisääntyneet merkittävästi ja aiheuttaneet maatalousyrittäjille isoja rahallisia menetyksiä. Susipolitiikkaan ja ylipäätään suurpetopolitiikkaan on aika saada terve järki takaisin.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten voimakkaasti ajama suurpetopolitiikka tähtää kestävään sudenmetsästykseen. Jatkossa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toteutettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Laidunnuksen vaikeutuminen suurpetojen vuoksi uhkaa tilojen kannattavuutta. Tämä lisää maaseudun näivettymistä ja vähentää mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset varoittavat.
Suden liitesiirto alempaan suojeluluokkaan etenee pikavauhtia, sillä Euroopan parlamentti on tänään hyväksynyt suden siirtämisen tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja iloitsee muutoksesta, jonka edistämiseksi on Suomessa tehty paljon vaikuttamistyötä EU:ssa.
Euroopan villieläinten suojelusta vastaava komitea hyväksyi viime vuoden joulukuussa ehdotuksen suden suojelustatuksen alentamisesta täysin rauhoitetusta suojelluksi lajiksi. Susien kannanhoidollista metsästystä helpottava asetus astuu voimaan huomenna.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
