LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu on tyytyväinen hallituksen esitykseen, joka mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen. Esitys metsästyslain muutoksiksi lähti lausuntokierroksille 25. syyskuuta.
– Tänäkin vuonna on kuulunut ikäviä uutisia susien tekemistä tuhoista. Yhä suuremmaksi paisunut susikanta vaarantaa maaseudun elinkeinoja ja on uhka myös ihmiselle, Pekka Aittakumpu sanoo.
Hän korostaa, että susikanta ja muut petokannat tulee pitää oikean kokoisina, jottei niistä muodostu vaaraa ihmiselle ja elinkeinoille.
– Susi kuuluu erämaahan, ei ihmisten pihoille, eläinten laidunmaille tai lasten koulumatkojen varsille.
Aittakummun mukaan nykyisen hallituksen linja on järkevä, koska se ajaa Suomen kansalaisten etua myös EU-politiikassa.
– Metsästyksestä päättäminen tulee saada yhä vahvemmin kansallisiin käsiin. Suomessa tiedetään parhaiten paikallisesti, miten täällä eletään luonnon kanssa tasapainossa.
Hallituksen esityksen mukaan metsästyslain säännös suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistetaan luontodirektiivin liitesiirron mukaisesti, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi viime toukokuussa.
– Nyt pitää tehdä kansallisesti kaikki toimet, joilla suden kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin. Viime vuosina petojen kannanhoidollinen metsästys on liian usein jumittunut hallinto-oikeuksiin. Metsästyslain muutoksen myötä tämä loppuu suden kannanhoidollisen metsästyksen osalta. Kokonaisuutena valitusprosessiin tulee saada järkeä ja kohtuullisuutta, jotta tarpeellinen ympäristön hoito ei jää toteutumatta perusteettomien valitusten takia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suden liitesiirto alempaan suojeluluokkaan etenee pikavauhtia, sillä Euroopan parlamentti on tänään hyväksynyt suden siirtämisen tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja iloitsee muutoksesta, jonka edistämiseksi on Suomessa tehty paljon vaikuttamistyötä EU:ssa.
Suden siirtämisestä alemmalle suojelutasolle on päätetty tänään Bernin sopimuksen pysyvässä komiteassa. Aiemmin syksyllä myös EU-jäsenmaat äänestivät siirron puolesta. Perussuomalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula pitää päätöstä tärkeänä askeleena EU-polulla.
Hallitus on saattamassa EU:n hyväksymän suden liitesiirron kansalliseen lainsäädäntöön vielä kuluvana syksynä. Suden tiukka suojelustatus muutetaan siten myös Suomessa, minkä myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan jälleen aloittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
