LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa Facebook-päivityksessään suomalaisen maatalouden kriisiytyvän, kun maatiloja lopettaa ja naudanlihasta uhkaa tulla pulaa ensi vuonna. Hän korostaa maanviljelijöiden arvostusta, vaatii syyllistämisen lopettamista ja painottaa, että kuntien sekä julkishallinnon tulisi lisätä kotimaisen ruoan käyttöä ruokailuissa.
Maatiloja lopettaa ja pula naudanlihasta jatkuu ensi vuonna, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Kansanedustaja Pekka Aittakummun mukaan alkaa olla käsillä viimeiset hetket kotimaisen maatalouden pelastamiseksi, sillä ilman suomalaista ruokaa meille käy kehnosti.
– Maanviljelijöille kuuluu kaikki arvostus. Maatalouden syyllistämisen pitää loppua, Aittakumpu vaatii.
Ilmastohömpän sijasta kunnissa ja muualla julkishallinnossa kannattaisi Aittakummun mielestä keskittyä ruokailuissa kotimaisen ruoan tarjoamiseen. Suomalainen ruoka on puhdasta, laadukasta ja lähellä tuotettua.
– Hallitus on toiminut oikein, kun maataloudelta ei ole leikattu ja esimerkiksi Finnveraa koskeva lainsäädäntö muutetaan niin, että se voi myöntää rahoitusta ja takauksia myös maatalouden investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin, Aittakumpu kiittää.
– Nyt pitää saada ripeästi eduskuntaan ministeriössä valmisteilla oleva elintarvikemarkkinalain toinen vaihe ja vauhtia kotimaisen ruoan osuuden kasvattamiseen julkisissa hankinnoissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Antti Kangas kertoo tuoreessa videodokumentissa, millainen on suomalaisen tilallisen todellinen arki tässä keskustalaisten rakenteiden maassa. Priimaa tehdään, mutta hinta on bulkkia eikä tämä ole kestävää.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheet maataloustukien leikkaamisesta ja vihjailut suomalaisen ruoantuotannon ympäristöhaitoista, jotka leimaavat täysin perusteetta puhdasta ja ympäristöystävällistä ruokaa tuottavia suomalaisviljelijöitä.
Perussuomalaiset on aina korostanut, että maatalous ei ole vain elinkeino, vaan se on myös osa kansallista turvallisuutta ja suomalaista identiteettiä. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja suomalaisten oikeus kotimaiseen, turvalliseen ja eettisesti tuotettuun ruokaan ovat perussuomalaisille keskeisiä arvoja.
Suomalainen maatalouskriisi on pitkään jatkunut ongelma, mutta sen seuraukset näkyvät nyt yhä selvemmin myös kuluttajille. Alkutuottajille maksetaan Euroopan huonointa hintaa lihasta. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin hoidossa Suomi on Euroopan kärkimaita. Tämä ei ole ilmaista. Eri maiden erilaiset hyvinvointi- ja ympäristöstandardit vääristävät kilpailua. Suomalaiset tilat kärsivät muun muassa tästä, ja niitä lopetetaan kannattamattomuuden vuoksi tiuhaan tahtiin, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa.
Yhdysvaltain valtionhallinnon tehostaminen jatkuu. Osana leikkauksia transsukupuolisille maanviljelijöille suunnattujen erityishankkeiden rahoittaminen on lopetettu. Tuholaistorjuntaan ei etsitä enää "monimuotoisuutta". Myös tiedostavat tomaatinsiemenet heitettiin roskiin.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
