LEHTIKUVA
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Hollannissa on tilastoitu peräti 678 pommi-iskua, kun Ruotsissa vastaava luku on “vain” 104. SVT:n kokoamien tietojen mukaan Hollanti on nyt Euroopan eniten räjäytysten koettelema maa ja Ruotsi tulee vasta kakkosena. Pommien räjäytyksistä on tullut osa rikollisten tapakäyttäytymistä.
Alankomaiden toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa tilanne on karannut täysin käsistä. Vuoden alusta lähtien kaupungissa on tehty jo 150 pommi-iskua, mikä on siis enemmän kuin koko Ruotsissa yhteensä.
– Rotterdamissa räjähtää joka päivä ja usein samoissa osoitteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tilanne on ikään kuin normalisoitunut, toteaa Alankomaiden keskusrikospoliisin tutkimusosaston johtaja Edwin Bakker SVT:n uutisissa.
Pommi-iskujen kiihtyvä tahti on ymmärrettävästi herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa ja turvallisuuden tunne yhteiskunnassa on heikentynyt. Poliisin mukaan vuoden aikana on pidätetty 163 henkilöä räjäytyksiin liittyen.
– Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa, varsinkin kun otetaan huomioon se, kuinka kielteiset vaikutukset sillä on kansalaisten arkeen, toteaa Hollannin poliisijohdon tiedottaja Jasmijn de Vries.
Vaikka räjähdysten toteutustapa muistuttaa Ruotsia, Alankomaiden räjähdysten taustalla ei useinkaan ole rikollisjengien välisiä konflikteja. Ruotsissa väkivalta on usein sidoksissa jengiväkivaltaan ja huumekauppaan, kun taas Alankomaissa kyse on laajemmasta turvallisuusilmiöstä, jossa kotitekoisten räjähteiden käyttö on ”normalisoitunut” osaksi rikollista arkea.
Motivaatiot vaihtelevat, ja usein kyse on kiusanteosta tai pelottelusta, ei järjestäytyneestä jengisodankäynnistä. Yhteistä on lasten ja nuorten poikien käyttö iskujen suorittajina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
