

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Alankomaiden hallitus pistää tuhansia maatiloja lunastukseen täyttääkseen EU:n vaatimukset
Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa EU:n ympäristösäädösten takia. Viljelijät pitävät maatalouden ottamista silmätikuksi epäreiluna ja pelkäävät päästöleikkaustavoitteiden tekevän maatalouden harjoittamisen mahdottomaksi. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Maatalouden typpipäästöjä vähentääkseen Alankomaiden hallitus suunnittelee ostavansa lähes kolme tuhatta maatilaa lopettaakseen niiden toiminnan, kertoo Telegraph-lehti. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja traktoriprotesteja, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Joka kolmas karjatila joutuu lopettamaan
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Ensisijaisesti lunastuksessa on kyse valtion tekemästä ostotarjouksesta, jonka summa – ainakin alustavien lupausten mukaan – ylittää maatilan käyvän arvon.
Mikäli riittävän moni tilallinen ei tartu vapaaehtoiseen ostotarjoukseen, valtio on valmis pakkolunastuksiin. Luonto- ja typpipolitiikasta vastaavan ministerin mukaan mahdolliset pakkolunastukset tehtäisiin ”raskain sydämin”.
– Tämän parempaa tarjousta ei ole tulossa, ministeri Christianne van der Wal kommentoi kansanedustajille.
Euroopan suurin lihan viejä
Kaiken takana ovat EU:n luonnonsuojelusäädökset, jotka vaativat vähentämään typpi- ja ammoniakkipäästöjä jopa 70 prosentilla etenkin Natura 2000 -suojelualueiden läheisyydessä. Ympäristöviranomaiset varoittavat, että lajikato on Alankomaissa nopeampaa kuin muualla Euroopassa ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna.
Alankomaissa maatalous tuottaa lähes puolet typpipäästöistä. Maa on Euroopan suurin lihan viejä ja maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä.
Vuodesta 2019 lähtien kaikenlainen typpipäästöjä aiheuttava toiminta on vaatinut erillisen luvan. Tämä on estänyt nauta-, sika- ja kanatilojen laajentamista, sillä ne ovat merkittäviä typen ja ammoniakin lähteitä. Pinta-alaltaan pienessä maassa ylimääräiset ravinteet huuhtoutuvat helposti vesistöihin.
Viljelijät huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta
Viljelijät pitävät vuoteen 2030 mennessä tehtäviä 50 prosentin päästöleikkauksia epäreiluina maataloutta kohtaan ja pelkäävät niiden tuhoavan heidän elinkeinonsa. Viljelijöiden mukaan maatalous on otettu silmätikuksi samalla kun esimerkiksi lentoliikenteeltä tai teollisuudelta ei vaadita yhtä merkittäviä päästövähennyksiä.
Viljelijöiden etujärjestön puheenjohtaja Sjaak van der Tak pitää hallituksen lupaamaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa lunastusmenettelyä hyvänä uutisena, mutta korostaa sitä, että alalle jääviin viljelijöihin ja karjatilallisiin kohdistuu lisärajoituksia, jotka tekevät yrittämisestä entistäkin vaikeampaa. Tilojen lunastamisen ja sulkemisen lisäksi maan hallitus suunnittelee typpipäästöjen verottamista, minkä on tarkoitus kannustaa viljelijöitä kestävämpiin toimintatapoihin.
Työnantajajärjestön puheenjohtaja Ingrid Thijssen korostaa, että tilojen lunastaminen on ainoa keino mahdollistaa asuntojen ja tiestön rakentaminen. Esimerkiksi Flevolandin maakunnassa valtion ostaman maatilan paikalle aiotaan rakentaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ingrid Thijssen Sjaak van der Tak Natura 2000 Christianne van der Wal ammoniakki typpipäästöt Alankomaat päästörajoitukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreä ideologia sekoitti pakan: Kuiviketurvetta ei riitä maatiloille koko talveksi

Purra: Maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin – jopa kolme tilaa lopettaa joka päivä

PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa

Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta – Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Saksassa valmistaudutaan protestiviikkoon: Tuhannet traktorit tukkivat ensi viikolla keskustoja ja moottoriteitä – talousministeri joutui pakenemaan vihaisia viljelijöitä, turvamiehet turvautuivat käsirysyssä pippurikaasuun
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








