

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Alzheimerin taudista kärsivä 89-vuotias Helena häädetään yksityisestä hoivasta vuokra-asuntoon: ”Vain kaikkein huonokuntoisimmat pääsevät kaupungin hoivakotiin”
Alzheimerin taudista kärsivä, vaikeasti liikuntarajoitteinen 89-vuotias Helena on asunut viimeiset kymmenen vuotta yksityisessä vanhusten hoivakodissa Helsingissä. Nyt edessä on häätö kaupungin vuokra-asuntoon, koska eläkesäästöt on syöty, pelkkä työeläke ei riitä kattamaan yksityisen palvelukodin kustannuksia eikä kaupungin sosiaalitoimi auta.
2. vaikeusasteen Alzheimerin taudista kärsivän Helenan lapset Topi ja Liisa ovat äitinsä tilanteesta huolissaan ja murheellisia. Kymmenen vuotta yksityisessä hoivakodissa asunut Helena on hämmentynyt ja peloissaan: näinkö hän vielä joutuu lähtemään pois omasta kodistaan?
– Äidillä todettiin kaksi vuotta sitten Alzheimerin tauti. Hän pystyy kulkemaan rollaattorin avulla vessaan ja takaisin. Kun hän lähtee syömään, hän pääsee pyörätuolilla omin avuin ruokalaan asti, mutta henkilökunnan pitää auttaa hänet takaisin huoneeseensa, Topi kertoo.
– Äiti ei pysty seisomaan ilman tukea hetkeäkään eikä esimerkiksi keittämään itselleen kahvia. Vessassa hän pystyy käymään itse, mutta aina hän ei ehdi ilman, että tulee vahinko. Omatoiminen pukeutuminen on hänellä hyvin hidasta ja vaikeaa, sanoo Liisa.
Liian hyväkuntoinen hoivakotiin
Alzheimerin lisäksi Helenalla on useita muitakin sairauksia ja vanhuuden vaivoja. Kädet vapisevat pahasti, sydämeen on tehty ohitusleikkaus, polveen on vaihdettu keinonivel ja kymmenen vuotta sitten tehdyn selkäleikkauksen takia liikkuminen ilman tukea on mahdotonta. Alzheimerin taudin aiheuttamia muistiongelmia Helenalla on ollut jo monta vuotta. Siitä huolimatta Helsingin kaupunki pitää häntä riittävän hyväkuntoisena siirtymään hoivakodista tuettuun asumiseen kaupungin vuokra-asunnossa.
– Ensin ajattelimme, että eikö kaupunki voisi maksaa erotusta ja antaa hänen jäädä, kun hän on niin kauan siinä jo asunut, mutta se ei kuulemma käy päinsä. Kysyimme sitäkin, eikö äiti voisi päästä kaupungin hoivakotiin, mutta siihen hän on kuulemma liian hyväkuntoinen, Liisa murehtii.
– Kaupungin hoivakotiin pääsee vasta sitten, kun ei pysty enää tekemään itse mitään. Sitten pääsee jonoon, joka sekin on useita kuukausia pitkä. Vain kaikkein huonokuntoisimmat pääsevät kaupungin hoivakotiin, Topi selittää.
Muuttaminen pelottaa
Marraskuun lopulla pidettiin yksityisessä palvelukodissa arviointitilaisuus, jossa olivat paikalla Kelan ja sosiaalitoimen hoitajat, palvelukodin ja asuntotoimiston edustajat sekä Helena ja Topi. Arviointitilaisuudessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että Helena on tarpeeksi hyvässä kunnossa hakemaan kaupungin vuokra-asuntoa. Uuden arvioinnin saa, jos terveydentilassa tapahtuu muutoksia.
– Äiti oli ihmeissään, että pitääkö hänen nyt muuttaa kotoa pois. Kaupungin vuokra-asunnossa kävisi joku häntä katsomassa kolmesti päivässä. Sinne tuotaisiin myös ruoka ja lääkkeet. Siellä kävisi siivooja ja häntä käytettäisiin suihkussa, Topi sanoo.
– Nyt äiti on aivan kauhuissaan, että minne hän joutuu. Kaupungin vuokra-asuntoon johonkin lähiöön, missä asuu rikollisia ja huumeidenkäyttäjiä? Pelkään, että hän joutuu olemaan ihan vankina omassa asunnossaan, kun ei uskalla mennä ovesta ulos, Liisa huokaa.
”Pitäisi saada asua siinä loppuun asti”
Helenan perhepiirissä on myös yhdessä mietitty, pystyisivätkö he kustantamaan Helenan asumisen yksityisessä hoivakodissa, josta on kymmenessä vuodessa tullut hänelle koti. Rahaa ei kuitenkaan kenelläkään ole paljon käytettävissä, ja lasten talous on tiukassa. Eläkkeen jälkeen pitäisi jostain löytyä vielä kuutisensataa euroa kuussa, jotta yksityisessä hoivakodissa asumisen jatkaminen olisi mahdollista. Kaikki mahdolliset tuet ja palvelusetelit ovat Helenalla jo käytössä.
– Sitä me vähän ihmettelimme, että onko se vuokra-asunto tosiaan niin paljon halvempi, jos siellä kolme kertaa päivässä joku käy, Liisa päivittelee.
– Esimerkiksi asumistukea ei voi saada, jos asuu yksityisessä hoivakodissa. Kun äiti on asunut niin monta vuotta siinä talossa, niin kyllä hänen pitäisi saada asua siinä loppuun asti. Ihmetyttää kovasti, kun ei saa. Jos hän joutuu pois, toivon että hän pääsee edes johonkin sellaiseen paikkaan, minne pääsee helposti katsomaan, Topi murehtii.
Vanhukset saavat pärjätä omillaan
Topi ja Liisa ovat yhtä mieltä siitä, että vanhusten asema tämän päivän Suomessa ei kovin kehuttavalta vaikuta. Hoivaa ja huolenpitoa on kyllä runsaasti tarjolla terveille ja hyväkuntoisille nuorille, joista monikaan ei ole yhteistä kassaa juuri kartuttanut ja tuskin tulee kartuttamaankaan.
– Terveydenhoidon puolella on olemassa sellainen palveluseteli, että jos ei pääse lääkärin vastaanotolle julkisella puolella, voi mennä yksityiselle. Samanlainen systeemi pitäisi olla myös vanhainkodeissa, Topi pohtii.
– Tuntuu siltä, että koko ikänsä töitä tehneet ja valtiolle veroja maksaneet vanhukset saavat pärjätä omillaan. Samaan aikaan yhteiskunta elättää kyllä kaikenlaisia laiskureita, jotka saavat kaiken mitä haluavat. On tämä vähän kummallista touhua, Liisa ihmettelee.
Kunnalla ei automaattista velvoitetta
Suomen Uutiset kysyi Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluilta, eikö sosiaalitoimi voi maksaa useita vuosia yksityisessä palvelukodissa asuneelle huonokuntoiselle vanhukselle asumiskustannuksen erotusta niin, että asuminen hoivakodissa voisi jatkua loppuun asti. Va. arviointitoiminnan johtaja Riina Lilja selvitys-, arviointi- ja sijoituspalveluista vastasi kysymykseen näin:
– Lähtökohtaisesti kuntalaiset vastaavat itse asumisensa järjestämisestä. Ajatuksena yleisesti on, että kukin iästä riippumatta valitsee asumismuotonsa oman tulotasonsa ja varallisuutensa puitteissa. Mikäli asumismuoto osoittautuu liian kalliiksi, on tarpeen hakeutua maksukyvyn kannalta sopivampaan asumismuotoon. Yksityisiin palvelutaloihin tai erilaisiin senioriasumisen muotoihin hakeutuminen on ensisijaisesti kuntalaisten oma-aloitteista asumisen järjestämistä, eikä se tuo automaattista velvoitetta kunnalle osallistua kustannuksiin.
Poikkeuksia voidaan tehdä
Lilja kertoi myös, että tähän kokonaisuuteen liittyvät tarpeet on Helsingissä tunnistettu ja tämän vuoden aikana on tehty linjauksia tilanteisiin, joissa kunta voisi tukea asumisen jatkamista. Tämä voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa huomattavan iäkäs henkilö on asunut pitkään yksityisessä palvelutalossa ja hänen varansa loppuvat siinä vaiheessa, kun hänen toimintakykynsä on jo alentunut ja hänelle olisi kohtuuton rasite muuttaa ja siten sopeutua uusiin asumisjärjestelyihin.
– Työstämme parhaillaan ohjeistuksia työntekijöillemme näihin tilanteisiin. Ohjeistuksen ydinajatus on huolellinen tapauskohtainen harkinta. Tavoitteena on välttää kohtuuttomien tilanteiden syntymistä ikäihmisille, mutta kuitenkin niin, että kunnan vastaantulo kustannuksiin on viimesijainen ratkaisu.
– Mikäli vastaantulo kustannuksiin ei tule kyseeseen, työntekijämme neuvovat ja tukevat asumisen uudelleen järjestämisessä. Kaikessa toiminnassamme pyrimme siihen, että asiakkaan tilanne ratkaistaan.
Suomessa ei saa olla huutolaismarkkinoita
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Mari Rantanen pitää kymmenen vuotta samassa hoivakodissa asuneen lähes yhdeksänkymppisen vanhuksen siirtämistä kaupungin vuokra-asuntoon käsittämättömänä ratkaisuna. Ihmiselle, joka on ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa, ei vaihtoehto voi olla oma koti.
Tässä esimerkkitapauksessa nousee Rantasen mielestä kouriintuntuvasti esiin se perussuomalaistenkin peräänkuuluttama vaatimus, että Suomessa ei saisi olla minkäänlaisia huutolaismarkkinoita. Kysymys on tässäkin tapauksessa rahasta ja siitä, että jos joku palvelu tulee vähän kalliimmaksi, voidaan ihminen säästösyistä käytännössä häätää kotoaan.
– Tällaisesta pitkäaikaisesta asuinpaikasta tulee ihmiselle koti, joka nyt on menossa alta, ja koteina niitä on näissä tapauksissa pidettävä. Pidän tällaista toimintaa kaupungilta erittäin epäinhimillisenä. Kyllä asiat pitäisi kyetä ratkaisemaan yksilön tarpeiden mukaan. Aivan selvää on se, että hoivakodissa asuvan ihmisen paikka ei varmastikaan ole oma koti, Rantanen tähdentää.
Kysymys pikemminkin tahdon kuin rahan puutteesta
Rantasta ihmetyttää, että Helsingin kaupunki käyttää silmää räpäyttämättä rahaa laittomasti maassa olevien palveluihin, mutta samaan aikaan melkein yhdeksänkymppisen kaupunkilaisen pitäisi muuttaa hoivakodista kaupungin vuokra-asuntoon. Hän neuvoo vanhuksen omaisia olemaan vielä yhteydessä viraston johtoon, ja jos se ei auta, niin sitten etenemään kantelun kautta.
– Tällainen toiminta ei ole mistään kotoisin. Lähtökohtaisesti sosiaalitoimella on mahdollisuus tehdä yksilöllisiä ratkaisuja. Kysymys näyttää olevan pikemminkin tahdon kuin rahan puutteesta. Kun hoivakoti tässä tapauksessa on melkein kymmenen vuotta ollut tämän ihmisen koti, niin en kaupunginvaltuutettuna voi nähdä hänen kohdallaan muuta ratkaisua kuin sen, että erotus maksetaan. Pidän sitä tässä tapauksessa ainoana inhimillisenä ja kestävänä ratkaisuna, Rantanen sanoo.
Järjenkäyttöä ja inhimillisyyttä päätöksentekoon
Rantanen perää sosiaaliviraston päätöksentekoon järjenkäyttöä, inhimillisyydestä puhumattakaan, kun virastolla kerran on mahdollisuuksia yksilöllisten ratkaisujen tekemiseen. Kymmenen vuotta hoivakodissa asunutta ihmistä ei saa ottaa sieltä pois, vaan hänen on saatava asua siellä loppuelämänsä ajan.
– Mihinkään hyyryläis- ja huutolaismarkkinoihin ei minun nähdäkseni valtuusto ole antanut mandaattia. Nyt vain järki käteen ja päättämään tämä asia tämän ihmisen edun mukaisesti. Ja jos rahat ovat muka loppu, niin sitten pitää vähentää sieltä laittomasti maassa olevien palveluista niin, että tämän maan vanhukset saadaan hoidettua asiallisesti, Rantanen vaatii.
Jutussa pelkillä etunimillä esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huutolaismarkkinat muistisairaudet vanhusten hoito häätö tärkeysjärjestys verovarat sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingin kaupunki laittomasti maassa olevat Mari Rantanen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pitkän linjan kuntapoliitikko Matti Mäntylä: ”Vanhus ei voi olla mikään esine, jota siirretään paikasta toiseen kustannussyistä”

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Maahanmuuttajille ikuinen tulkkauspalvelu, vanhuksille kielitaidoton hoitaja – Purra: ”Irvokasta”

79-vuotias Toivo pettyi julkisiin terveyspalveluihin: ”Mihin on mennyt Suomen hyvinvointivaltio?”

Lehto: Hallitus poistamassa eläkeläisiltä työttömyysturvan lisäpäivät – ”Jokohan eläkeläisille alkaisi riittämään?”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen – panttaa vanhuksen oikeutta hoivapaikkaan eikä tuo resursseja kotihoitoon
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








