

Matti Matikainen
Analyysi EU-vaaleista
EU-vaalit ovat takanapäin. Nopea analyysini oli, että kun lähes 60 % äänioikeutetuista nukahti vaaleissa, olisi nukkuvien puolue saanut 8 tai jopa 9 paikkaa unioniin. Toinen merkittävä havaintoni oli Ahvenanmaan ja Helsingin äänestysaktiivisuus. Tästä vedin johtopäätöksen, että valta keskittyi ja tietyt puolueet olivat aktiivisia näillä alueilla, kun muualta Suomesta annettiin kohtuuttomasti valtaa heille. Siitä seuraa valitettavasti jatkossa, että keskittäminen edelleen voimistuu.
Koska EU-vaaleilla on kuitenkin suuri merkitys Suomenkin lainsäädäntöön, kirjoitan kuinka useat direktiivit ohjaavat Suomen lainsäädäntöä, vaikka monien mielestä EU tuntuu etäiseltä.
Otan esimerkin; Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on ympäristövaliokunnassa loppusuoralla. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ympäristönsuojelulaki.
Ainakin seuraavat direktiivit vaikuttavat valmistelun alla olevaan ympäristönsuojelulakiin: Teollisuuspäästödirektiivi, Jätedirektiivi, YVA -direktiivi, Osallistumisoikeusdirektiivi, Vesipolitiikan puitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi, Ympäristönlaatudirektiivi, Ympäristövastuudirektiivi, Päästökauppadirektiivi ja Päästökattodirektiivi.
Edellä luetelluilla direktiiveillä on vaikutusta ympäristönsuojelulain uudistamiseen. Uudistaminen puolestaan vaikuttaa yli 35:een Suomen lakiin.
Mitä enemmän annamme valtaa Brysseliin ja mitä vähemmän maaseudun puolustajia EU:n parlamentista löytyy, sitä pienemmäksi pieni ihminen itsensä tuntee ja sitä ahtaammalle liikkumavaaramme eduskunnassakin asetetaan.
EU:n ns. liittovaltiosopimus takaa, että kaikilla menee tasaisen huonosti. Yksittäisissä valtioissa taas vaikuttaa yhteiskuntasopimus eli vapaaehtoinen sopimus tai suostuminen, joka tarkoittaa, että yksilö luopuu joistakin oikeuksistaan sen vastikkeeksi, että yhteisö antaa hänelle jotain muuta tilalle. Meiltä viedään osa rahoistamme, mutta vastikkeeksi saamme koulutusta, terveydenhoitoa, lakia ja järjestystä. Nyt nämäkin vastikkeelliset palvelut ovat kotimaassamme edelleen heikkenemässä, kun keskittäminen jatkuu Brysseliin.
Perussuomalaisilla riittääkin töitä vajaan vuoden päästä käytäviin eduskuntavaaleihin, että Suomi pidetään asuttuna pohjoisinta ja itäisintä rajaa myöten ja palvelut turvataan tasapuolisesti kaikille asukkaille.
Martti Mölsä
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten vaali-ilta: Tupla tuli!

Tossavainen: Suomessa kolme tasasuurta puoluetta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








