

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Antikainen: Aluevaalien heikko äänestysaktiivisuus on vakava ongelma demokratian kannalta
Sunnuntaina pidetyt ensimmäiset aluevaalit eivät innostaneet väkeä vaaliuurnille. Lopulliseksi äänestysprosentiksi jäi 47,5 eli yli puolet äänioikeutetuista jättivät äänensä käyttämättä. Viime kesänä pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Ainoastaan eurovaaleissa äänestysprosentti on jäänyt aluevaaleja heikommaksi.
– Sdp ja keskusta juhlivat vaalitulosta ja julistivat kansanvallan puhuneen, vaikka yli puolet äänioikeutetuista jätti vaalit väliin. Matalan äänestysprosentin perusteella hallituksen väkisin läpi runnomalla sote-uudistuksella ei ole laajamittaista kansan tukea, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
– Matala äänestysprosentti eli se fakta, että 52,5 % äänioikeutetuista jätti äänestämättä ei haitannut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon hehkutusta: hänen mielestään mielestä tulos oli vahva tuki hallituksen sote-uudistukselle. On ikävää, että maamme johtavia poliitikkoja ei näytä kiinnostavan yleinen demokratian toteutuminen lainkaan.
Asiantuntijatkin huolestuivat
Tampereen yliopiston vaaliasiantuntija Sami Borg totesi Ylelle alhaisen äänestysprosentin olevan synkkä demokratian toteutumisen kannalta. Ainoastaan kolmella hyvinvointialueella äänestysprosentti nousi yli 50:n. Yle uutisessaan (23.1.) äänestysprosentin olevan tärkeä kansanvallan mittari: äänestysprosentti toimii eräänlaisena demokratian kohtalonkysymyksenä.
Asiantuntijat ovat pitäneet 50 prosenttia ylittävää äänestysvilkkautta jonkinlaisena kynnyksenä tälle, Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta kertoi Ykkösaamussa. ’Jokisipilän mukaan 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys. Hän kertoo, että kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä niin herää kysymys tämän valittavan elimen kansainvaltaiseen legitimiteettiin liittyen.
– Asiantuntijalausunnot demokratian toteutumisesta ovat huolestuttavia. Voidaan nähdä, että demokratia on vaarassa, kun yli puolet äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Kun alle puolet äänestää, ei tuloksen perusteella kasattujen aluevaltuustojen voida nähdä olevan kovin legitiimejä kansalaisten silmissä. Kuvaavinta kaikessa on, että huolestuneiden asiantuntijalausuntojenkin jälkeen hallitusta ei koko asia näytä kiinnostavan lainkaan, Antikainen sanoo.
Maaliskuussa aloittavat aluevaltuustot vastaavat ensi vuoden alusta 21 hyvinvointialueen sote-palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Annika Saa Sami Borg aluevaalit aluevaltuustot äänestysaktiivisuus asiantuntijat sote-uudistus Markku Jokisipilä Sanna Antikainen Demokratia Yle perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisille ennakkoäänissä 9,8 prosenttia – Purra: ”Vaikeat vaalit”

Tynkkynen: Perussuomalaiset arvot eivät ole kadonneet mihinkään

Alhainen äänisaalis ennakkoäänien laskemisen jälkeen ei tullut suurena yllätyksenä – Ranne: ”Vaalit eivät kiinnostaneet äänestäjiä”

Luukkanen: Näissä vaaleissa perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka halusi tietää, mistä sote-rahat tulevat

Maakuntamalli ajautuu rahoituksen osalta umpikujaan

Luukkanen: Aluevaltuustojen ”villi länsi” vaarantaa vakavasti kansalaisten yhdenvertaisuuden

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






