Antikainen: Poikiin asennoituminen kouluissa syrjivää – tarvitaan tiedostamista ja asennemuutosta

Eilen uutisoidut tiedot paljastavat eriarvoisuuden koulujen tuen päätöksenteossa. Pojille tehdään huomattavasti useammin päätöksiä tehostetusta tai erityisestä tuesta kuin tytöille. Joissakin kunnissa jopa puolet ala- ja yläkoulujen pojista sai viime vuonna tehostettua tai erityistä tukea. Tilastojen mukaan poikien osuus tehostettua tai erityistä tukea saavista oppilaista on kasvanut kolmanneksella vuodesta 2011 vuoteen 2023.

– Tuen saamisen perusteet vaihtelevat oppimisvaikeuksista ADHD:n kaltaisiin keskittymishäiriöihin ja ongelmalliseen käytökseen. Tuen hakeminen ei kuitenkaan edellytä diagnoosia, vaan tuen tarpeen arviointi perustuu usein opettajan näkemykseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

Kulttuuriset asenteet keskiössä

Vertikal Oy:n keräämien tilastojen mukaan taustamuuttujat eivät selitä poikien suurta osuutta tuen saajina. Yhtiön toimitusjohtaja kyseenalaistaa tiedotusvälineissä kunnan koulujen kulttuurin ja kysyy, että ”onko niin, että pojille tyypillistä käyttäytymistä suvaitaan kouluissa huonosti?”

Samantyyppiseen tulokseen päätyy myös tutkija Harry Lunabba Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Lunabba kyseenalaistaa koko järjestelmän ja kertoo suoraan olevansa surullinen ja turhautunut nykyisestä ”sukupuolisokeasta” koulutuskehityksestä. Hän nostaa esille asenteet poikia kohtaan, joissa heidät nähdään luokkahuoneen rauhaa häiritsevänä tekijänä ja esimerkiksi poikien kiinnostuksen kohteet nähdään usein negatiivisessa valossa.

– Poikien tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On erittäin tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas saa sitä tukea, mitä hän tarvitsee. Samalla on tarpeen miettiä, mistä kaikesta johtuu poikien huolestuttava tilanne. Aikuisten onkin katsottava peiliin ja mietittävä omia asenteitaan. Vertikal Oy:n toimitusjohtaja ja tutkija Lunabba nostavat esille tärkeitä asioita, Antikainen sanoo.

Antikainen muistuttaa, että tiedetään aivan yleisesti poikien saavuttavan koulukypsyyden yleensä tyttöjä myöhemmin.

– Poikien itseohjautuvuus voi olla myös työläämpää kuin tyttöjen. Monta kertaa he tarvitsisivat enemmän opettajan ohjausta ja tukea. Valitettavasti myös poikien haavoittuvuutta vähätellään edelleen liikaa.

Hallitus on reagoinut

Antikainen muistuttaa, että sivistysvaliokunta kiinnitti jo vuonna 2020 lausunnossaan huomiota poikien syrjäytymiseen ja heikentyneisiin Pisa-tuloksiin sivistysvaliokunnan silloisten perussuomalaisten jäsenten aloitteesta.

– Silloinen vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson ei tehnyt mitään asian korjaamiseksi. Ongelmiin olisi pitänyt tarttua viimeistään silloin, niin tilanne ei olisi huonontunut entisestään. Esimerkiksi kolmiportainen oppimisen tuki ei ole toiminut kokonaisuudessaan, ja se on ollut hallinnollisesti raskas. Tämän takia nykyinen hallitus uudistaa tuen, mahdollistaa jatkossa paremmin tarvittavat pien- ja erityisryhmät sekä lisää 100 miljoonaa euroa oppimisen tukeen.

– Tämä hallitus on myös sitoutunut vahvistamaan perusopetusta lisäämällä opetusviikkotunteja erityisesti lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitoihin alakoulussa. Nämä ovat askeleita oikeaan suuntaan ja tukevat myös poikien oppimista, Antikainen kertoo.

Yhteiskunnan vastuu pojista

Poikien syrjäytymisen syihin on Antikaisen mielestä puututtava määrätietoisesti. Poikien kokema syrjintä on otettava yhtä vakavasti kuin mikä tahansa muu syrjinnän muoto. Kouluissa on varmistettava, että pojille annetaan selkeä viesti heidän tasa-arvoisesta asemastaan yhteiskunnassa.

– On myös tärkeää selvittää, onko ongelman taustalla myös poikiin kohdistuvia asenneongelmia. Aiemmin mainittujen tahojen nostamat ongelmat ovat todellisia ja hälyttäviä. Nyt olisi paatuneimman feministinkin tarpeen pohtia, onko suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisissa kouluissa asenteellisia ongelmia. Leimataanko poikia heidän sukupuolensa perusteella ja miten tämä vaikuttaa poikiin, Antikainen sanoo.

– Tasa-arvo itsessään on nimensä mukaisesti tasa-arvoa, ja siihen kuuluu tyttöjen tasa-arvon edistämisen lisäksi myös poikien tasa-arvon edistäminen. Viime viherfeministinen hallitus keskittyi lähinnä tunnistamaan tyttöjen ja naisten kokemaa epätasa-arvoisuutta. Pojat ja miehet se unohti tai ehkä pikemminkin halusi unohtaa, Antikainen pohtii.

– Itsestä kahden pojan äitinä kuulosti ajoittain siltä, että miessukupuoli on näille vihervasemmistolaisille feministeille kirosana. Tällainen miesvastainen ajattelutapa ei voi olla välittymättä eteenpäin yhteiskunnassa. Nyt on aika varmistaa, ettei sukupuoli oikeasti enää määrittele lasten ja nuorten mahdollisuuksia peruskouluissa – myös pojilla on oikeus tasa-arvoiseen ja kannustavaan oppimisympäristöön.