Antikainen: Suomi vapaaksi Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin käyttöön

Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen kiristyessä myös Suomen puolustusvalmiudesta on virinnyt keskustelua etenkin itärajan pitävyyden suhteen. Itärajan maasto on suurelta osin polveilevaa ja peitteistä, mikä tekee sen valvonnasta haastavaa. Etenkin maamiinojen kielto on noussut julkiseen keskusteluun säännöllisin väliajoin. Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan miinakieltosopimukseen vuonna 2011.

Henkilömiinakieltoa ajoi erityisen innokkaasti tasavallan presidenttinä toiminut Tarja Halonen.

– Suomi liittyi Tarja Halosen idealismin sokaisemana Ottawan miinakieltosopimukseen vuonna 2011, vaikka muun muassa puolustusministeriö vastusti sitä. On naivia kuvitella, että yksipuolinen aseistariisunta esimerkiksi henkilömiinat kieltämällä on muuta kuin karhunpalvelus maamme puolustuskyvylle, etenkin, kun meillä on yli 1 300 kilometrin itäraja valvottavana. Puhumattakaan siitä, että rajanaapurimme ei moiseen sopimukseen ole liittynyt ja tuskin tulee liittymäänkään, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Turvallisuutta ei tule uhrata idealismille

Henkilömiinat ovat herättäneet runsasta keskustelua puolin ja toisin. Rauhanliitto ajoi miinakieltoa muun muassa vetoamalla siviiliväestön turvallisuuteen. Puolustusministeriön selvityksen mukaan miinat ovat Suomen olosuhteissa erittäin tehokkaita maahyökkäyksen pysäyttämiseksi.

– Henkilömiinat ovat kustannustehokas keino torjua laajamittainen maahyökkäys valtiomme rajoilla. Ne ovat halpa henkivakuutus, jolla osoitetaan, että Suomella on valmius puolustaa itseään tarvittaessa.

– Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutoksen vuoksi Suomen tulee välittömästi erota Ottawan sopimuksesta, sillä maamme turvallisuutta ja itsenäisyyttä ei tule uhrata idealismin vuoksi, Antikainen vaatii.