
Garedew: “Jengit ja aseet eivät kuulu Suomen kaduille”
Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

PS ARKISTO
Eduskunta päätti eilen uusista tiukennuksista aserikoksiin. Jatkossa törkeänä ampuma-aserikoksena tuomitaan myös luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa. Lisäksi törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistusta korotetaan nykyisestä 4 kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
Vähimmäisrangaistuksena on luvassa ehdoton vankeusrangaistus nykyisen ehdollisen sijaan. Muutoksilla pyritään ennalta ehkäisemään luvattomien ampuma-aseiden yleistymistä kaduilla ja siten myös vakavia rikoksia.
Lakivaliokunnassa asiaan perehtynyt kansanedustaja Joakim Vigelius pitää tiukennuksia välttämättömänä.
– On vakava uhka, että yhä useammat rikolliset varustautuvat teräaseiden sijaan ampuma-asein. Se lisää alttiutta vakavaan väkivaltaan ja sivullisiin kohdistuvaan vahinkoon. Nyt tehdyn lakimuutoksen myötä aseistetut rikolliset tuomitaan ehdollisen sijaan jatkossa linnaan.
Vigeliuksen mukaan lain taustalla on muun muassa Ruotsissa nähdyt ongelmat aseväkivallan kanssa.
– Aseistautumiskierteen alkaessa sitä on vaikea pysäyttää. Pelkästään 2000-luvun aikana Ruotsi taantui yhdestä vähiten aseväkivaltaisesta maasta Euroopan aseväkivallan kärkisijoille.
Kuukausi sitten Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi katujengiläisen 11 vuodenvankeusrangaistukseen taposta, törkeästä ryöstöstä ja ampuma-aserikoksesta.
Käräjäoikeuden käsittelyssä on parhaillaan toinenkin katujengien välinen selkkaus, jossa muun muassa kahdeksaa ihmistä syytetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
– Ruotsissa herättiin liian myöhään. Saman kohtalon ehkäisemiseksi Suomi nyt sekä kiristää rangaistuksia, kitkee jengiytymistä että järkevöittää maahanmuuttopolitiikkaa, Vigelius toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käsittelee tällä viikolla aserikosten rangaistusten kiristämistä.

Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.

Ruotsin porvarihallitus on laittanut liikkeelle mittavan määrän toimia jengirikollisuuden ja tappavan väkivallan hillitsemiseksi. Kaikesta huolimatta ampumiset jatkuvat entiseen tahtiin. Rikollisuus on päässyt jo niin syvälle hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin, että käänne parempaan vaatii pitkäjänteisiä keinoja ja kärsimättömän paljon aikaa.

Ampumistapausten määrä on Ruotsissa ollut laskussa toista vuotta peräkkäin. Virkavalta huomasi kuitenkin tarkistuslaskennassa, että ilo oli osin ennenaikainen. Ampumisia oli vuonna 2024 itse asiassa 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin oli kerrottu.

Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.

Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää