

LEHTIKUVA
Asunnottomuus ei katoa ilman yhteistyötä – Nieminen: ”Etenkin nuorille tulee tarjota talousneuvontaa ja arjen hallintaan liittyvää opastusta”
Helsinki järjesti viime viikolla perinteisen asunnottomien yön. Tapahtuman politiikkapaneeliin osallistunut perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen muistutti, että perustuslaki velvoittaa julkista valtaa edistämään jokaisen oikeutta asuntoon.
– Seitsemän viimeisen hallituksen ohjelmissa ja hallitusten asuntopoliittisissa ohjelmissa on määritelty tai kuvattu muun muassa asumisen kohtuuhintaisuutta. Asunnottomuuden vähentäminen on myös kirjattu kaikkien hallitusohjelmien tavoitteisiin, Mira Nieminen kertoi.
Nieminen totesi, että asunnottomuuden vähentämiseen tarvitaan muitakin kuin lainsäädännöllisiä keinoja.
– Valtio turvaa oikeutta asuntoon ja tekee toimia, mutta asian eteen on tehtävä vielä enemmän ja pitkäjänteistä työtä.
Nieminen painotti, että pitkäaikaisasunnottomuuden ratkaisemiseksi tarvitaan sekä räätälöityjä asumisratkaisuja että asumista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Neuvontaa ja opastusta hyvissä ajoin
Toimeenpantujen häätöjen määrä lähti jo vuonna 2022 yli kymmenen prosentin vuotuiseen kasvuun. Silti asunnottomuus laski vielä vuosina 2022 ja 2023 Aran keräämien tietojen perusteella. Nieminen sanoi, että asunnottomuuden poistamisessa ratkaisevaa ei ole pelkästään se, mitä tehdään, vaan myös se, miten se tehdään.
– Yhä laajemmin järjestetty asumisneuvonta on ollut tässä tärkeässä asemassa. Etenkin nuorille tulee tarjota jo hyvissä ajoin talousneuvontaa ja arjen hallintaan liittyvää opastusta, ja perusarjen taitoja tulisi käydä läpi jo kouluissa.
Nykyinen hallitusohjelma tarttuu erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen. Julkisen talouden suunnitelmassa ohjelmalle on varattu vuodelle 2025 3,65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 4,65 miljoonaa euroa. Tällä on tarkoitus kehittää valtion, kaupunkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.
Työtä asunnottomuuden kitkemiseksi
Perussuomalaiset työskentelee hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Hallitusohjelmassa on myös kirjaukset toimivien asuntomarkkinoiden rakentamiseksi sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.
– Tämän lisäksi on tärkeää rakentaa hallintorajat ylittävä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kokonaisuus, joka mahdollistaa asunnottomuusriskin varhaisen tunnistamisen ja avun tarjoamisen asunnottomuuden torjumiseksi, Nieminen totesi.
Ehkäisyn ytimessä laajapohjainen yhteistyö
Nieminen korosti asunnottomuuden vähentämisen keskeisenä menestystekijänä olevan laajapohjainen yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä. Tarvitaan sekä asunto- että sosiaalipoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamista.
– Myös rahoitusta tulisi laittaa yhteistyön tehokkaaseen koordinoimiseen. Asunnottomuuden torjumiseksi tulee määrittää toimijoiden roolit, konkreettiset kaupunkikohtaiset toimenpiteet ja tähän kohdennettu rahoitus, Nieminen linjasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asumisneuvonta lainsäädäntö julkisen talouden suunnitelma sosiaali- ja terveyspalvelut Asunnottomien yö Hallitusohjelma Asunnottomuus Mira Nieminen asuntopolitiikka Perustuslaki Helsinki nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitusohjelman tarkoitus on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta – julkisen talouden suunta on käännettävä, jotta kaikkein heikoimmista on varaa pitää huolta

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään
Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.

Jorma Piisinen: Asuntopolitiikan tuettava työntekoa ja mahdollistettava omistaminen
Perussuomalaisten mielestä riittävä asuntotarjonta on olennaista työmarkkinoiden joustavuuden ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Lisäksi asuntopolitiikan keskiössä tulee olla omistusasumisen edistäminen, maahanmuuton hallinta asuntomarkkinoiden paineiden vähentämiseksi, kuntien aktiivinen rooli kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä sekä valtion vastuiden hallinta rakennusalalla.

Helsingin kokoomus haluaa jyrätä siirtolapuutarhat pois ja rakentaa tilalle kerrostaloja – pormestariehdokas Wille Rydmanilta tyrmäys: ”Sosiaalista asuntotuotantoa tulee Helsingissä rajoittaa”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman varoittaa helsinkiläisiä äänestäjiä vihervasemmiston ja kokoomuksen yhteisestä pyrkimyksestä paisuttaa sosiaalista asuntorakentamista tavan veronmaksajien rahojen ja ympäristön viihtyisyyden kustannuksella.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








