Ay-ekonomistin mukaan yhteisöveron alentamisella ei olisi kasvuvaikutuksia, mutta asia on päinvastoin – kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun
Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.
Hallituksen meneillään olevassa puoliväliriihessä haetaan talouskasvun eväitä tuleville vuosille. Kasvua haetaan myös veronkevennyksillä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ennakoi riihestä merkittävää veronalennuspakettia. Ainakin ansiotuloverotusta tullaan todennäköisesti keventämään, mikä tarkoittaa suurempaa käteen jäävää palkkaa ja sitä kautta parempaa ostovoimaa.
SAK:lle ei käy
Yritysten ja yhteisöjen tuloksesta kannettava vero on tällä hetkellä 20 prosenttia.
Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat organisaatiot, yhdistykset ja vasemmistolaiset ajatushautomot luonnollisesti vastustavat kaikkia veronalennuksia. Esimerkiksi SAK:lle hallituksen lupailema ansiotuloveroale ei käy.
Myöskään yhteisöveron alennus ei ole mieleen. Jo eilen Helsingin Sanomat oli hakenut esille talousoppineita, joiden mielestä yhteisöveron keventäminen ”heikentäisi julkista taloutta”.
Tänään Helsingin Sanomat antaa tilaa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja-verotutkija Lauri Finérille, jonka mukaan yhteisöveron alennus pahentaisi tulonmuunto-ongelmaa ja laskisi valtion verotuloja.
Sorsa-säätiö on taustaltaan SDP:ta lähellä oleva, sosiaalidemokraattiselta arvopohjalta toimiva ajatuspaja.
Ay-keskusjärjestö: Vastuutonta
Ay-keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainan mielestä yhteisöveron alentaminen olisi ”vastuutonta” eikä veronalennus toisi kasvua.
Yhteisöveron alentaminen on jo vastuutonta. Sillä ei kasvuvaikutuksia ja julkinen talous heikkenee miljardiluokassa. Puolustusmenojen lisäyksen rahoittamiseksi olisi pitänyt ennemmin miettiä, kuinka yrityksiä osallistetaan enemmän, eikä vähemmän. https://t.co/HtVRP5B5hk
— patriziolaina.bsky.social (@PatrizioLaina) April 20, 2025
Yhteisöveron tuotto kasvoi vahvasti veronalennuksen jälkeen
Yhteisöveroa laskettiin Suomessa viimeksi vuonna 2014, jolloin veroa alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla ja on sittemmin kasvanut vahvasti.
Vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa maksettiin 4,4 miljardia euroa. Vielä seuraavana vuonna kertymä oli suunnilleen samalla tasolla, mutta jo vuonna 2016 yhteisöverojen kertymä oli kasvanut yli miljardilla eli 5,5 miljardiin euroon.
Vuonna 2021 yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroa jo 7,3 miljardia euroa. Yhteisöjen tuloveroa on tilastojen mukaan kertynyt euromääräisesti tätä enemmän vain yhden kerran, vuonna 2000.
Veronmaksajain Keskusliitto tukee yhteisöveron alennusta
Edellinen yhteisöverouudistus pyrki parantamaan Suomen kilpailukykyä investointikohteena, lisäämään yritysten investointeja ja vähentämään verosuunnittelun tarvetta. Dynaamiset vaikutukset, kuten yritysten lisääntynyt toiminta ja yritysvoitot Suomessa, johtivat verokertymän kasvuun.
Yhteisöveron alennus 20 prosentista saa kannatusta myös esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtiseltä, joka kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin.
Yhteisöveron alentaminen olisi Lehtisen mukaan erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa.
Lehtisen näkemys perustuukin kokemuksiin edellisen yhteisöveron alennuksen vaikutuksista.
– Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä, Lehtinen sanoo.
Suomen Uutiset
Lue myös
Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Hallituksen kasvuriihi valmistuu mahdollisesti jo tänään – ennakkotietojen mukaan tiedossa on helpotusta veroihin ja leikkauksia kehitysapuun
Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Kasvuriihi käyntiin – hallitus kokoontuu rakentamaan kasvupakettia, jonka avulla Suomen laahaavaan talouteen saataisiin vihdoinkin vauhtia
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Teemu Lehtinen Lauri Finér kasvutoimet Patrizio Lainà Veronmaksajain Keskusliitto verokilpailu verokertymä yhteisövero veronalennukset verosuunnittelu Julkinen talous Riikka Purra SAK Talouskasvu Vasemmisto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander antoivat keskiviikkoillan Ylen A-studion talouskeskustelussa tukea perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran puheille veroalesta hallituksen puoliväliriihen yhteydessä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








