

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin nuori fanijoukko vähenee. / LEHTIKUVA
Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi
Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.
Ungdomsbarometern on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
– Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, pamauttaa tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
– Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
– Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
– Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
– Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menestys treenihenkisyys luonnon ystävä statushakuisuus nuorisotutkimus Jessica Åkerström Ulrik Hoffman läheiset Ungdomsbarometern ympäristökysymykset terveelliset elämäntavat materialismi ilmastoahdistus Taantuma Nuoriso Antirasismi Ilmastonmuutos Feminismi Tasa-arvo Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Seksistiset pilvenpiirtäjät, matematiikan valkoinen ylivalta, koululaisten ilmastolakot – viime aikojen länsimainen kulttuurivallankumous alkoi tieteeksi naamioidusta aktivismista

Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Huhtasaari huolissaan nuorten syrjäytymisestä: Rajaton lapsi on turvaton lapsi

Yhä useampi nuori katsoo tulevaisuutta toiveikkaana – samaan aikaan pahoinvointi keskittyy osalle nuorista

Mira Nieminen huolissaan nuorten tulevaisuudesta – ”Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan”

Puhemies Halla-aho nuorison pahoinvoinnista: Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ne ensin myönnetään ja niiden juurisyyt tunnistetaan

Vaasan koulu-uhkaaja oli ahdistunut ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








