

PS ARKISTO
Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta
Yhdysvaltojen huomio saattaa jatkossa olla yhä enemmän indopasifisella alueella muun muassa Kiinan toimien vuoksi, jolloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan oleellista Suomen puolustusmenojen vahvistamisessa on nyt jatkuvuus tulevien hallituskausienkin aikana. - On tärkeää, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan kyse on samalla paitsi Euroopan oman puolustuskyvyn kasvattamisesta myös Ukrainan tukemisesta. Bergbom oli perjantaina vieraana Ylen aamussa.
– Venäjä on nostanut omaa puolustusteollisuuttaan ja onnistunut kiihdyttämään asetuotantoaan. Nyt tykistöammuksia ja ohjuksia virtaa Ukrainan kaupunkeihin. Länsimaat eivät ole pystyneet täysin tähän vastaamaan.
Bergbomin mukaan Suomi on sinänsä tehnyt oman osansa kuten myös monet Itä-Euroopan maat, mutta monien muiden olisi tehtävä vielä enemmän.
– Valitettavasti länsimaissa yleinen ilmiö on, että totuutta ei haluta katsoa silmiin. Jo kaksi vuotta on keskusteltu siitä, että jotain pitäisi tehdä. Nyt on jo toimeenpanon aika, eli Euroopan puolustusteollisuutta on alettava nostaa uuteen uskoon, jotta meillä on kykyä vastata Venäjän luomaan uhkaan, mutta myös avustaa Ukrainaa entistä tehokkaammin.
Vahva Eurooppa on Yhdysvaltojenkin etu
Bergbom korostaa, että Yhdysvaltojen intressissäkään tuskin on, että Eurooppa on toistuvasti valtameren takaisen tuen varassa.
– Yhdysvaltojenkin etu on vahva Eurooppa. Uskon, että myös Trump ajattelee näin. Vaikka Euroopassa on hieman pelästyttykin Trumpin vaatimuksia siitä, että Euroopan olisi tehtävä enemmän, täytyy samalla muistaa, että edellisen kerran Trumpin ollessa presidenttinä hänen kaudellaan aloitettiin aseavun antaminen Ukrainalle. Trumpilla tuskin on intressiä vetää Yhdysvaltoja pois Natosta.
Suomi käyttää puolustukseen jo enemmän kuin Naton suosittelema ja osin edellyttämäkin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen osuus on tällä hetkellä noin 2,3 prosenttia, mutta paine kasvaa osuuden kasvattamiseksi jo kolmeen prosenttiin.
Bergbomin mukaan oleellista on jatkossa pitkän aikavälin jatkuvuus puolustusmenojen määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Puolustukseen tarvitaan panostuksia myös seuraavalla hallituskaudella, joten tärkeää on, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava. Siksikin tarvitsemme vahvaa valtiontaloutta.
Talouden sopeuttaminen ei kelpaa demareille
Ylen perjantaina julkaistun puoluekannatusmittauksen mukaan suurimmat hallituspuolueet ovat hieman menettäneet kannatustaan.
Sosiaalidemokraattien euroedustajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan kyse on ”epäonnistuneen politiikan” aiheuttamasta kannatuslaskusta, ja Kumpula-Natri väitti hallituksen muuttuneen ylpeäksi.
Bergbom muistutti hallituksen sopeuttavan taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.
– Kun tehdään 9 miljardin kokonaisuus, siihen sisältyy myös vaikeita päätöksiä, kuten veronkorotuksia mutta toisaalta myös veronalennuksia, esimerkiksi lapsiperheille. Ensi vuodeksi työssäkäyville lapsiperheille on tulossa lapsikohtainen työtulovähennys verotukseen, Bergbom sanoi ja lisäsi, että toistaiseksi kukaan ei tiedä, miten sosiaalidemokraatit sopeuttaisivat taloutta.
– Hallitusohjelmassa on myös linjattu veronalennuksista monille pieni- ja keskituloisille, joita alennuksia toimeenpannaan koko hallituskauden ajan. Hallitus myös esimerkiksi esittää lasten ja nuorten terapiatakuuta, ja peruskoulun rahoitusta vahvistetaan.
Tekemättä jättäminen ei ole vastuun kantamista
Bergbom toteaa, että kaikissa tilanteissa poliitikot tietysti kantavat vastuun päätöksistä.
– Hallituksella on työkalupakissa kasvutoimia ja veronalennuksia, mutta myös kipeitä päätöksiä. Sitä vastuun kantaminen on, ja se erottaa meidät teistä. Mikäli tärkeitä päätöksiä ja tarvittavia sopeutuksia ei panna toimeen, seurauksena olisi laajempi kriisi tuleville hallituksille. Vastuun kantamista ei kuitenkaan ole se, että asiat jätetään tekemättä silloin, kun tämä maa sitä kipeimmin tarvitsee.
Hallitusohjelmassa on sovittu julkisen talouden velkaantumista kahdella miljardilla taittavista työllisyyspäätöksistä. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa rakenteelliset päätökset, joilla saavutetaan 100 000 uutta työllistä.
Jo viime keväänä tehdyn arvion mukaan eduskunnalle annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä, joka vahvistaa julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Bergbom huomauttaa, että SDP:n uusimman vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksia ei ole vieläkään julkaistu.
– Eduskuntaryhmänne puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on kuitannut kysymykset työllisyysvaikutuksista ”saivarteluksi”. Toivottavasti SDP julkaisee luvut edes tulevassa vaihtoehtobudjetissaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Euroopan puolustuskyky kasvutoimet työllisyysvaikutukset Ukrainan tukeminen valtion velkaantuminen kansallinen puolustus puolustusmenot sopeuttamistoimet Miko Bergbom veronalennukset valtiontalous Tytti Tuppurainen Miapetra Kumpula-Natri Donald Trump Kiina Yhdysvallat nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Tärkeintä on aina itsenäisyyden turvaaminen ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”

Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”
Suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen tuella Mikkeliin perustetaan Yhdysvaltojen Norfolkin päämajan alaisuudessa toimiva Naton maavoimien alaesikunta. Näin Naton maavoimien Pohjois-Euroopan toimintaa suunnitellaan ja johdetaan lähivuosina Etelä-Savosta.

Halla-aho median tentattavana – esillä muun muassa Nato, Ukraina ja Yhdysvaltain vaalit
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti tänään perinteisen syystituntokauden tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








