

LEHTIKUVA
Berliinistä ei tulekaan hiilineutraali 2030 – kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät kiinnostaneet kansanäänestyksessä
Berliinissä pidettiin sunnuntaina kansanäänestys siitä, pitäisikö Saksan pääkaupungin pyrkiä olemaan hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä. Nykyistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan jaksaneet innostaa kansaa vaaliuurnille edes punavihreässä Berliinissä. Kyllä-äänien määrä jäi liian matalaksi, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Sunnuntaina järjestetty ”Berliini hiilineutraaliksi 2030” -kansanäänestys lässähti. Jotta äänestystulos olisi ollut pätevä, ainakin 608 000 berliiniläisen olisi pitänyt äänestää aloitteen puolesta. Kyllä-ääniä tuli kuitenkin vain reilut 440 000, kertoo RBB24-uutiskanava.
Ei-ääniä tuli lähes yhtä paljon, eli äänestämässä käyneiden mielipiteet menivät melko tasan päikseen. Vain reilu kolmannes Berliinin 2,43 miljoonasta äänioikeutetusta jaksoi raahautua äänestyspaikalle. Ratkaisevaa oli se, että Kyllä-äänien määrä jäi alle vaaditun alarajan, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Jopa 95 prosenttia hiilipäästöistä pois
Jos Berliini hiilineutraaliksi 2030 -aloite olisi saanut riittävästi Kyllä-ääniä, se olisi ollut laillisesti sitova, eli Berliinin osavaltiosenaatin olisi ollut pakko investoida entistäkin enemmän uusiutuvaan energiaan, rakennusten energiatehokkuuteen ja julkiseen liikenteeseen.
Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä olisi pitänyt tehdä ”sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla”, jolloin esimerkiksi vuokrankorotusten aiheuttamat lisäkustannukset olisi korvattu vuokralla asuville.
Testattiin saksalaisten mielialoja
Kansanäänestysaloite liittyy Euroopan unionin viime vuonna aloittamaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda sata hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 menessä. EU-ohjelma tarjoaa taloudellista tukea, mutta ei ole laillisesti sitova. Berliinin kansalaisaloite olisi ollut laillisesti sitova, jos se olisi saanut riittävästi kannatusta.
Berliinin kansanäänestys oli tavallaan testi, jossa kokeiltiin, haluaisivatko saksalaiset nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, kertoo uutistoimisto Reuters. Saksan nykyinen hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045. Mutta nykyistä kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka ei näytä kiinnostavan edes edistyksellisiä, punavihreitä berliiniläisiä.
– Äänestystulos osoittaa, että berliiniläisten enemmistön mielestä kansanäänestysaloitteen vaatimukset eivät olisi olleet toteutettavissa, vaikka ne olisi kirjattu lakiin, kommentoi Berliinin pormestari Franziska Giffey (sdp).
Ilmastoaktivistit ovat pettyneitä kansanäänestyksen tulokseen. Heidän mielestään nykyiset ilmastopoliittiset toimenpiteet eivät riitä takaamaan ”elämisen arvoista tulevaisuutta” Berliinissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliini hiilineutraaliksi 2030 hiilineutraaliustavoite hiilineutraalius ilmastotavoitteet Franziska Giffey Ilmastonmuutos Berliini Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Tavio: ”Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Saksan ilmastoaktivistit toivottavat joulumieltä töhrimällä joulukuusia spraymaalilla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








