

Toimitus suosittelee
Viikon 49/2014 luetuin
Joulukuu 2014 luetuin
Copy-paste-kansallisidentiteetti?
Ruotsalaiselle huippudesignerille annettiin tehtäväksi suunnitella suomalaisille uusi kansallisidentiteetti. Lopputulos muistuttaa hämmästyttävällä tavalla perussuomalaisten puoluekokouksen teemagrafiikkaa.
NÄKÖKULMA | Kun suomalaiset kuulivat syyskuussa, että Suomen uutta kansallisidentiteettiä aletaan puuhata ruotsalaisin voimin, monet joko huokaisivat syvään tai löivät kätensä otsaan – taasko pitää olla hännystelemässä läntistä isoveljeä? Eikö Suomi muka itse pysty edes omaa visuaalista identiteettiään luomaan?
Hankkeen puuhaporukka, luova toimisto Bob the Robot ei purnausta kuitenkaan jaksanut kuunnella, vaan istutti suunnittelupöytään Henrik Nygrenin. Hän on ”yksi naapurimaan vaikutusvaltaisimmista ja palkituimmista designereistä”, ainakin mainospuheiden mukaan. Ehkä oikeastikin, ken tietää.
Puuhamiehet evästivät Nygreniä välttämään Suomen lippua tai leijonaa tai muita vastaavia, koska äärioikeisto oli kuulemma ”kaapannut vanhat hyvät symbolit ja tehnyt kansallisylpeyden osoittamisen vaikeaksi.”
”Haaste oli pelottava, mutta otin sen tietenkin vastaan”, Nygren kuvaili tulevaa luomistyötään ja vetäytyi sitten suunnittelukammioonsa. Kului laskematon määrä minuutteja, tunteja, päiviäkin.
Lopulta valkea savu nousi kammion tornista, ja suuri suunnittelija laskeutui hurraavien ja iloissa piehtaroivien kuolevaisten joukkoon. Tuomisinaan hänellä oli tarkoin valikoitu joukko mustavalkokuvia, joihin oli sijoiteltu mitä hienoimpia graafisia elementtejä – sinisiä palkkeja. Maisemiakin niissä oli. Ja koivuja. Niin hienoja olivat ne palkit ja maisemat ja koivut, ettei moista ollut köyhässä ja kurjassa Suomessa vielä koskaan nähty.
Uusi kansallisidentiteettimme, olkaatten hyvät!
Mustavalkokuvia, palkkeja ja uusia kansallisuustuntemuksia oli juhlittava asianmukaisesti. Nyt ei ollut pihistelyn aika.
Uusi identiteetti lanseeratiin Euroopan suurimman luovuuden festivaalin Eurobestin tilaisuudessa Finlandia-talolla. Lanseeraus oli tietenkin festivaalin päätapahtuma, eihän sitä nyt joka päivä uusia kansallisidentiteettejä synny.
Uutta identiteettiä esimerkitettiin rohkeasti suomalaisten hetkien ja ikonisten brändien kautta. Identiteettiä tulkitsi muun muassa koppalakkitekstiileistään tunnettu Finlayson, joka toi lavalle jättiläislakanan, jossa ”yhdistyy Tom of Finlandin ja Suomen uusi kansallisidentiteetti”.
Niin homoa. Niin ihanaa.
Kaiken sen uudenlaisen kansallisen riemun keskellä on kuitenkin pakko kysyä: mitä mahtaa naapurimaan palkittu designer Henrik Nygren pohtia, kun hän tajuaa, että hänen identiteettiluomuksensa on aivan samanlainen kuin perussuomalaisten puoluekokouksen teemagrafiikka?
En malta olla tekemättä kaksi marjaa –kiepausta:
Taustan valokuva on identtinen. Perussuomalaisten sininen palkki ei ole täsmälleen oikealla kohdalla, mutta alemmassa kuvassa osutaan jo melko lähelle. Bonuksena kuvassa näkyy vastavalitun puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon tuuletus.
Kuvan taustalla näkyvän perussuomalaisten teemagrafiikan suunnitteli joensuulainen Mainostoimisto Fabrik.
En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun Ruotsista tilattu huippusuunnittelija nykertää pitkään ja hartaasti uutta Suomi-identiteettiä, koska väärät tahot ovat kaapanneet vanhat symbolit. Lopputuloksena syntyy materiaalia, jota edistykselliset voimat ihastelevat skumppalasien kilistysten säestämänä Euroopan suurimmassa luovuushäppeningissä tajuamatta, että ihan samat koivut ja palkit löytyivät perussuomalaisten puoluekokouksesta.
Mitä tästä opimme?
Ehkä sen, että jos kaivataan kansakunnalle uutta identiteettiä, ei sitä ole aina välttämättä viisasta lähteä etsimään kaukaa merten takaa nimekkäiltä designereilta. Joskus saattaa riittää, että tarttuu puhelimeen ja soittaa joensuulaiselle mainostoimistoalan pienyrittäjälle. Hänellä kun saattaa olla selkäytimessään melko vankka ajatus siitä, mistä suomalainen kansallistunne on tehty.
LISÄYS klo 13:19. Kuten tarkkasilmäinen lukija havaitsi, Kaksi marjaa -kuvassa on käytetty täsmälleen samaa valokuvaa. Asia paljastuu lähimmän koivupuun alaosaa tarkastellessa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää











