

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Dagens Nyheter tutki maahanmuuttajien työllisyyttä: Euroopan ulkopuolella syntyneet työllistyvät selvästi kantaväestöä heikommin
Maahanmuuttajien työllisyys ja tukiriippuvuus kulkevat käsi kädessä. Työllisyysaste nousee sitä mukaan, kun Ruotsissa vietetty aika pitenee. Kaikesta huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllistymisessä on petraamisen varaa, ja monet työskentelevät huonosti palkatuilla aloilla.
Ulkomailla syntyneiden henkilöiden määrä Ruotsissa on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa 11 prosentista 20 prosenttiin. Taustalla erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisi seurauksineen. Vuonna 2023 Ruotsin väkiluku kasvoi enää 30 200 henkilöllä, joka on pienin lukema sitten vuoden 2001.
Ulkomailla syntyneet ovat laaja joukko ihmisiä korkeakoulutetuista insinööreistä sotaa ja sen seurauksia pakeneviin synnyinmaansa tavan kansalaisiin. Erot työllisyysasteessa ovat sitä myötä todella suuret.
Eroja on myös tuloissa. Kun 76 prosenttia Ruotsissa syntyneistä tienaa yli 19 000 kruunua kuukaudessa, niin ulkomailla syntyneillä vastaava osuus on 58 prosenttia. Suuri 18 prosenttiyksikön ero tulotasossa kertoo siitä, että ulkomailla syntyneet ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla.
Tunti viikossa tekee työllisen
Euroopassa syntyneet osallistuvat työelämään aivan samassa määrin kuin Ruotsissa syntyneet. Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllisyystilanne sen sijaan on merkittävästi heikompi.
Dagens Nyheterin Ruotsin Tilastokeskuksen dataan pohjautuvassa selvityksessä työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt mittausviikon aikana ainakin yhden tunnin työtä. Kuitenkin 97 prosenttia kaikista työllisistä ahkeroi ainakin 20 tuntia viikossa.
Vuonna 2022 kaikista työssäkäyvistä työskenteli kokopäiväisesti 90 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 85 prosenttia Euroopan ulkopuolella syntyneistä.
Kantaväestön työllisyysaste katossa
Ruotsissa syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä 86 prosentin tasolla ja käytännössä se ei tästä paljoakaan voi enää nousta. Tämä taas on tehnyt tilaa muille ryhmille työmarkkinoilla.
SCB:n analyysin mukaan erityisesti vähän koulutetut ovat kantaväestön täystyöllisyyden myötä työllistyneet palvelualoille.
Kotoutuminen ja integraatio toki etenevät, mutta siitä huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneistä miehistä työttöminä on 23 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista työttöminä on 38 prosenttia.
Tulottomat suuri mysteeri
Todellisuutta voidaan tarkastella myös pääasiallisen tulonlähteen kannalta. Ruotsissa syntyneiden 86 prosentilla pääasiallinen tulonlähde on työ. Euroopassa syntyneillä näin on 74 prosentilla. Euroopan ulkopuolella syntyneistä enää 69 prosenttia nimeää työnteon pääasialliseksi tulonlähteekseen.
Omalaatuinen piirre SCB:n tilastoissa ovat henkilöt, joilla ei ole tuloja laisinkaan. Heitä on 20–64-vuotiaista Ruotsin ulkopuolella Euroopassa syntyneistä 12 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneiden osalta luku on 9 prosenttia.
SCB:n arvion mukaan tulottomat henkilöt elävät läheistensä myötävaikutuksella. Tilastokeskuksen mukaan on myös mahdollista, että he ovat muuttaneet pois Ruotsista vailla ilmoitusta väestökirjanpitoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perustan julkaisu pureutuu talouden ongelmiin uudesta näkökulmasta

Väestönvaihto – pelkoa lietsova salaliittoteoria vai sittenkin tarkka tilannekuva menossa olevasta kehityksestä?

HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








