
Minna Reijonen: Vastuullinen Suomi ei ota kiintiöpakolaisia
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

KUVAKAAPPAUS / YLE
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa.
Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Leikkauskohteina esitetään muun muassa kehitysapua, järjestöjen avustuksia, yritystukia, ja myös esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nollaamista Tanskan tapaan.
Leikkauskohteet ovat perusteltuja, koska valtion tämänkin vuoden budjetti on alijäämäinen, ja julkiset menot rahoitetaan osin velaksi. Valtion ydintehtäviin, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon ei kuitenkaan esitetä leikkauksia.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomauttaa, että hallitus on jo aiemminkin leikannut kehitysavusta.
– Sopeutukset tehdään tietysti siksi, koska talouden lukemat tällä hetkellä ovat valitettavalla tasolla, luottoluokitus laskemaan päin ja työllisyyskehityskin toistaiseksi on vaisua.
– Jotain toimia on siis tehtävä, ja itsekin näkisin, että fiksuinta toimet on tehdä siinä päässä, että ne näkyvät mahdollisimman vähän suomalaisten arjessa. Esimerkiksi kehitysavusta suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan jo tutkitustikin, koska se ei näy suomalaisten arjessa.
Odotetusti talouden sopeutukset ja leikkaukset toissijaisiin kohteisiin eivät SDP:lle maistuisi. Ylen aamussa niin ikään vieraillut demarikansanedustaja Nasima Razmyar vaati ”oikeudenmukaisuutta” ja moitiskeli muun muassa kehitysapuleikkauksia.
– Nämä kohteet ovat kylmääviä, Razmyar päästeli, ja valitteli myös leikkauksia kunnalliseen hallintoon ja kansalaisjärjestöille.
Vigelius vastasi, että parlamentaarisessa järjestelmässä yllätyksenä ei pitäisi tulla se, että puolueilla on valmiutta esittää omia säästökohteita.
– Kyllä SDP:kin tietää, että sopeutuksia on edessä myös tulevalla hallituskaudella, niitä ei pääse karkuun sanomalla kaikelle ei. Omia säästötavoitteitaan ovat esittäneet kaikki hallituspuolueet. Kuitenkaan pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta.
Vigelius huomautti Razmyarille, että hallituksen toimien vastustamisen ohella SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille.
– SDP:n pitäisi pystyä tarjoamaan myös oma vaihtoehto. Jos jo pelkästään miljardin sopeutuspaketti, joka tässä budjettiehdotuksessa tuo säästöjä, on SDP:lle liian vaikea, niin mitä tapahtuisikaan SDP:n mahdollisesti ollessa pääministeripuolueena. Miten SDP muka tekisi kuuden, tai jopa kymmenen miljardin säästöt seuraavalla hallituskaudella, jos jo yhden miljardin säästöt aiheuttavat tällaista tuskaa, Vigelius kysyi.
Demarien Razmyar myös puhui puuta heinää väittäessään hallituksen muka ”leikanneen ostovoimasta”, vaikka tosiasiassa ostovoima kasvaa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, mikä on euroiksi muutettuna 655 euroa. Myös palkkojen nousu yhdistettynä korkojen laskuun vahvistaa nimenomaan tavallisen palkansaajan taloutta.
Myös Vigelius korjaa omilla somekanavillaan edustajakollegansa Razmyarin virheellisiä Yle-puheita ostovoiman kehityksestä.
Muistutus: ostovoima laski pohjalukemiin Marinin hallituskaudella. Nykyisen hallituksen kauden ostovoima on ollut kasvussa.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) August 7, 2025
Tämä tieto oli Razmyarille täysin vieras aamun lähetyksissä. pic.twitter.com/puNtW13IVx
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.

Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.

Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää