

Matias Turkkila
Economist: Euroalueen deflaatio kurittaa kriisimaita ankarasti
Talousaikakausilehti The Economist esittää laajassa artikkelissaan, että euroalueen kriisimaiden talouksien täytyy painua deflaation puolelle, mikäli maat haluavat kuroa heikentynyttä kilpailukykyään Saksaan nähden. Tähän joudutaan, koska euromaat eivät voi itse devalvoida valuuttojaan. Ainoa vaihtoehto deflaatiolle olisi se, että Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaisi rajut toimet inflaation käynnistämiseksi. Tähän ei Saksa ole ainakaan toistaiseksi suostunut.
Yhteinen valuuttakurssi on tunnetusti euroalueen erityispiirre. Yhteisvaluutta heikentää kysyntää Euroopan kriisimaissa, ja jossain vaiheessa kurssi vaikuttaa saksalaistuotteidenkin kysyntäongelmiin. Kysyntä heikkenee kriisimaissa siksi, että deflaatio pakottaa pudottamaan hintoja kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Jotta yritykset olisivat kuitenkin kannattavia, niiden tulee laskea hintojensa ohella myös palkkoja. Heikentynyt palkkataso taas kutistaa ennestäänkin heikkoa kysyntää.
Samaan aikaan jo olemassa olevat velkamäärät eivät putoa samassa tahdissa. Näin yhä alenevilla tuloilla velkojen hoitoon menevä rahamääräinen osuus kasvaa, ja tämäkin leikkaa kysyntää. Syntyy tuhoisa kierre, joka lopulta tavoittaa saksalaistuotteidenkin kysyntälaman. Saksan vientiin nojautuva talouspolitiikka on vaarassa ajautua karille.
Julkisen talouden mahdoton yhtälö?
Julkista taloutta pyöritetään kahdenlaisilla tuloilla. Ensimmäiseksi valtio kantaa erilaisia veroja toimiinsa. Mikäli kulut ovat verotuloja suuremmat, valtio turvautuu toiseen tulonlähteensä: velanottoon. Toiselle vaihtoehdolle voi olla kuitenkin rajoitteita. Mikäli takaisinmaksusta ei ole varmuutta, luotottajat voivat kieltäytyä lainaamasta valtiolle.
Näin kävi eurokriisin alkuvaiheissa muutamissa euromaissa, minkä vuoksi lainahanojen mentyä kiinni jouduttiin turvautumaan muiden euromaiden luottoihin. Näin syntyivät tukipaketit.
Toinen mahdollisuus velkamäärien kasvattamisen estämiselle on se, että velkaantuminen kielletään – osin tai kokonaan – yhteisin sopimuksin.
Vaikka lainaraha on lähes puoli-ilmaista, niin siihen ei saisi koskea. Alhaiset korot houkuttelevat velkaantumaan – on kuin luottoa tarjoavat osapuolet huutaisivat: ”Velkaantukaa!”
Julkistalouden tulisi rajoitteiden vuoksi kattaa siten ainakin pääosin kaikki menonsa verotuloista. Mikäli palkat laskevat ja kysyntä heikkenee, tämä käy vaikeaksi. Hiipuva kysyntä pienentää tuloverojen ja kulutusverojen määrää.
Syntynyt verokuoppa pitää täyttää jollain tavalla. Joko veroja pitää nostaa, tai julkisia menoja leikata. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, koska poliittista tahtoa tällaisiin toimiin on vaikea saavuttaa.
Verojen nostaminen leikkaa sekin entisestään yksityisten kysyntää. Julkismenoja karsimalla taas joudutaan joko julkisten alojen palkkojen laskuun tai irtisanomisiin. Jälkimmäinen paitsi leikkaa sekin kysyntää, myös kasvattaa menoja työttömyysturvan muodossa. Yhtälö onkin hyvin vaikea ratkottavaksi.
Deflaation pysäyttäminen on vaikeaa
Kysynnän puutteesta johtuvaa ”huonoa deflaatiota” on vaikea pysäyttää siinä vaiheessa, kun se on kerran lähtenyt käyntiin. Economist muistuttaa, että Japanin deflaatiota ei osattu nähdä ennalta, eikä sen taltuttaminen onnistunut useisiin vuosiin.
Lehti huomauttaa, että deflaatio ruokkii itse itseään. Tämä johtaa kysyntälamaan – ihmiset vähentävät kulutustaan, koska he arvelevat lähitulevaisuudessa saavansa samat tuotteet edullisemmin.
– Tämä on rehevää maaperää vahingolliselle kierteelle, mikä vaikuttaa siten myös odotuksiin, EKP:n johtaja Mario Draghi ilmoitti toukokuussa.
Japani onnistui lopulta taltuttamaan deflaation rajuin valtiolainaostoin. Toisin sanoen, Japani lisäsi julkista kulutustaan rutkasti. Tähän ei EU-maiden keskenään sopiman, menokuuriin pakottavan sopimuksen takia voida kuitenkaan mennä. Mikä siis neuvoksi?
Jäljelle jäävät EKP:n toimet, mutta Saksa on näitäkin toimia vastaan. On mahdollista, että Saksa ilmoittaa, ettei maa aio osallistua yhteistä riskiä nostaviin yhteisvastuutalkoisiin, koska maan lait eivät anna myöden.
EKP ei voi deflaatiopelkojen edessä noudattaa enää normaalia rahapolitiikkaa – säätämällä korkotasoa – koska se ei voi enää juurikaan laskea korkotasoa. EKP:n keskeinen ohjauskorko on jo 0,05 prosentissa, eli hyvin lähellä nollaa. Reaalikorkotasoa ei voi mielekkäästi laskea nollan alapuolelle.
EKP on aikeissa kuitenkin kasvattaa tasettaan muilla keinoin. Keskuspankki on jo ilmoittanut ostaneensa omaisuusvakuudellisia arvopapereita, mutta kriitikot katsovat, ettei EKP:lla ole riittävästi ostettavaa voidakseen piristää inflaatiota merkittävästi tätä kautta.
Koko euroalueen inflaatio on enää 0,3 prosentissa, eikä se ole pitkään aikaan ollut lähellä EKP:n tavoitetta, joka on kaksi prosenttia.
Mikä piristäisi eurotaloutta?
Euroalueen julkistalouksilla ei ole valtuuksia piristää inflaatiota. Tämän lisäksi myös EKP:n toimivaltuudet ovat vahvasti rajoitetut. Valtuuksien saamiseksi on jostain säännöstä luovuttava, tai sitten sääntöjä on rikottava, Economist kirjoittaa.
Kaiken lisäksi euroalueen kriisimaissa on ollut vaikeaa parantaa kilpailukykyä Suomessakin puhutulla ”palkkamaltilla”, koska kilpailukykyä pitäisi saada parannettua myös Saksaan nähden.
Euroalueen sisäisessä kilpailukyvyn saavuttamisessa tarvitaan inflaatioeroja eri euromaiden kesken, Economist kirjoittaa. Tämä on kuitenkin likimain mahdotonta, koska Saksankin inflaatio on alhaalla 0,8 prosentissa.
Tällöin monen kriisimaan talouden tuleekin painua deflaation puolelle. Se onkin toteutunut jo Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa, lehti toteaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yale-professorin terveiset: karsikaa euroaluetta

Financial Times: Euro on suuremmassa vaarassa nyt kuin vuonna 2012
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








