

LEHTIKUVA
Edellisen hallituksen tekemät menolisäykset ja velanotto sekä korkomenojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää vielä vuosia
Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Lisäksi ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkoihin menee yli kolme miljardia euroa.
Hallituksen budjettiriihessä valmistui jo tiistai-iltana ehdotus ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että vaikka talouden luvut näyttävät huolestuttavilta, hallitus on sitoutunut edistämään hallitusohjelman kirjauksia ja ”kääntämään velkalaivaa” uudelle kurssille.
Tiedotustilaisuudessa Purra korosti, että huolestuttavista signaaleista huolimatta talous ei kuitenkaan ole romahtamassa, ja valtaosa hallitusohjelman toimista etenee yhä suunnitellusti.
Tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa kuitenkin myös aiempien verotuloarvioiden muutos: valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa.
Hyvinvointialueet nielevät rahaa
Ensi vuonna valtio ottaa uutta velkaa 11,5 miljardia euroa. Vielä elokuussa valtiovarainministeriö (VM) arvioi, että budjetin alijäämä olisi kymmenen miljardin euron luokkaa. Purra korosti, että hallituksen tavoittelemat toimet, kuten työllisyyden ja tuottavuuden kasvu ja rakenteelliset uudistukset, eivät vielä näy luvuissa.
Edellisen hallituksen velaksi tekemät pysyvät menolisäykset ja korkomenojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää ensi vuonna ja myös tulevina vuosina. Ensi vuonna valtion budjetista pelkkiin velan korkomenoihin hupenee 3,2 miljardia euroa.
Valtiontalouden alijäämä on vielä vuonna 2027 yhä lähellä 10 miljardia euroa hallituksen toimista huolimatta. Purra avasi syitä, jotka selittävät tilannetta.
– Esimerkiksi korkomenot ovat lyhyessä ajassa paisuneet valtavasti, mukana on HX-hävittäjähankkeen menot, verotulot alenevat – erityisesti liikenteestä ja valmisteveroista. Lisäksi tulevat hyvinvointialueet, joiden rahoituksen tarve kasvaa ihmisten ikääntymisen myötä ja palveluiden tarpeen kasvusta.
Edellisellä vaalikaudella on myös päätetty monia lisäpanostuksia esimerkiksi turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen.
Toteutumista seurataan tiiviisti
Hallitus on toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia. Sopeutuksille onkin viimeinen hetki, sillä julkisen talouden tilanne on uusien ennusteiden mukaan huolestuttava. Valtiontalouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen on vuosien projekti, mutta suunta on nyt oikea.
Purra kertoi, että budjettiriihessä tehtiin päätös siitä, että jatkossa talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa ennusteiden ja lukujen kehittymistä sekä hallitusohjelman talouspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
– Hallitus tulee arvioimaan julkisen talouden tilannetta. Mahdollisista tarvittavista lisätoimista tehdään päätöksiä puoliriihessä.
Hallituksen talousarvioneuvottelujen tiedotustilaisuus pidettiin tiistai-iltana Valtioneuvoston linnan tiedotustilassa. Katso koko tilaisuus täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velkalaiva korkomenot budjettiehdotus rakenteelliset uudistukset hyvinvointialueet tavoitteet valtiontalous menolisäykset verotulot Riikka Purra Alijäämä Hallitusohjelma työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna

Hallitukselta merkittäviä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja katurikollisuuden torjuntaan: Poliisin määrärahoihin tuntuva korotus

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa: Maksamme pelkkiä valtionvelan korkoja ensi vuonna yli kolme miljardia euroa

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”

Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä

Valtiovarainministeri Purra: Veronalennuksista on hyötyä talouskasvulle ja toimeliaisuudelle

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








