

Eduskunnan puhemies Maria Lohela ja sotaveteraani Yrjö Granlund, 98. / Matti Matikainen
Eduskunnan kirjasto esittää viimeisten sotaveteraanien muotokuvia – Lohela: ”Kaunista ja koskettavaa”
Eduskunnan kirjasto esittää vaikuttavassa näyttelyssä muotokuvia eräistä Suomen viimeisistä sotaveteraaneista, jotka ovat Kaunialan Sairaalan asukkaita. Se on aiemmin tunnettu Kaunialan Sotavammasairaalana. Eduskunnan puhemies Maria Lohela avasi näyttelyn keskiviikkona eduskunnan kirjastossa.
40 neliömetrin kuvateos Viimeiseen mieheen koostuu 120 sotaveteraanin muotokuvasta. Heidän keski-ikänsä on 93 vuotta ja vanhin oli 104-vuotias. Kuvat on ottanut ja näyttelyyn viimeistellyt valokuvaaja Kari Ahonen.
Suurta sankaruutta
Lohela piti näyttelyn nimeä hyvin dramaattisena: se kertoo asian syvästä vakavuudesta, siitä mistä on ollut kyse.
– Sotavuosina maatamme puolustettiin tinkimättömästi ja pelottomasti viimeiseen mieheen, viimeiseen hengenvetoon, hirvittävän henkisen paineen alla, pakon edessä. Vastaavanlainen sitoutuminen lienee tänä päivänä monelle nuoremman polven edustajalle perin vieras jo ajatuksena, saati tekona. Suurta sankaruutta osoittaneiden ja henkistä rasitusta kestäneiden miesten ja naisten ponnistelut isänmaamme eteen yhdistävät suomalaisia.
Hän arvioi, että ilman sotiemme eteen annettuja uhrauksia saattaisi olla niin, ettei maamme satavuotisjuhlia tarvitsisi lainkaan valmistella, vaan tilalla olisi ehkä aivan jotain muuta.
– Kuvissa esiintyvät veteraanit ja heidän tarinansa pysäyttivät kuvaajan kyyneliin objektiivin takana useamman kerran. Hän kertoi, että nämä ihmiset eivät jää ainoastaan valokuviin ja historiaan, vaan myös hänen sieluunsa. Niin vaikuttavia olivat kuvaushetket ja kohtaamiset Kaunialan Sairaalan asiakkaiden ja siellä kuntoutuksessa olleiden naisten ja miesten kanssa olleet, Lohela kertoi.
Kuvaajalle kultainen ansiomerkki
Sotainvalidien veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari luovutti kuvaaja Kari Ahoselle avajaisissa Sotainvaliden Veljesliiton kultaisen ansiomerkin.
– Työn jälki näyttää kauniilta ja koskettavalta, Lohela sanoi.
– Kaikki kunnia sankareille, Ahonen vastasi.
Hän perusteli myös kuvien mustavalkeaa väriä: idea tuli siitä, että myös presidenttien viralliset kuvat ovat mustavalkoisia.
– Se lisää kuvien arvokkuutta – ja olen mielestäni onnistunut siinä, Ahonen tuumaili.
Kuvien ottoon meni runsaasti aikaa ja tunnollista paneutumista: kuvaaja lakkasi laskemasta 300 tunnin jälkeen.
Puolet yhä veteraaneja, yhteishenki hieno
Kaunialan Sairaalan asukkaista on sotainvalideja yhä tänäkin päivänä lähes puolet. Alkuperäisiä asukkaita perustamisvuodelta 1946 ei ole kuitenkaan jäljellä enää yhtään, viimeinen poistui jo 1990-luvun lopulla.
Alussa asukkaiden keski-ikä oli 27 vuotta, nyt se on 93 vuotta. Sairaala pyrkii saattamaan viimeisetkin veteraanit matkaan arvokkaasti ja säilyttämään heidän muistonsa vielä tulevaisuudessa. Sairaala pyrkii olemaan sotahistorian muistomerkki, joka säilyttää asukkaidensa muistoa.
– Siellä oli käsin kosketeltava tunnelma, Kaunialan henki, hieno fiilis, kuvaaja Ahonen muisteli.
– Sellainen se on ollut alusta lähtien ja jatkuu loppuun saakka, puheenjohtaja Saari sanoi.
Idea syntyi omassa talossa
Kuvanäyttely liittyy pariin toiseenkin hankkeeseen, joilla pidetään veteraanien ja invalidien muistoa yllä. Idean kuvien ottoon sai Kaunialan Sairaalan fysioterapeutti Marju Huuhtanen, joka oli nähnyt aiemmin kuvaaja Ahosen näyttelyn Naisten tiet ja vaikuttunut siitä.
Sairaalan asukas Yrjö Granlund, 98, oli samoihin aikoihin ehdottanut veteraanien muistojen tallettamista. Niinpä useita valokuvattuja veteraania, joista monet ovat naisia, haastateltiin myös videolle ja heidän muistojaan laitetaan sähköiseen matrikkeliin, joka avataan vuonna 2017.
Se taas liitetään laajempaan veteraanien historian nettiportaaliin sotapolku.fi, joka avataan huhtikuussa. Se osallistaa sodan ajan ihmisiä ja heitä tunteneitaan, se on digitaalinen pankki, osa kansakunnan muistia. Sen ideoi elokuvaohjaaja Ari Matikainen, joka oli rakentamassa sotapolku.fi-sivustoa. Hän havaitsi tehdessään elokuvaa Sota ja mielenrauha, että muistitietomme on rajallinen.
Tilaisuuteen osallistui kolme Kaunialan Sairaalan asukasta, jotka on myös kuvattu näyttelyyn: Ernst Selenius, 96, Yrjö Granlund, 98, ja Kalle Rahomäki – jo 105-vuotias.
Muutos 11.3 klo 12:45: Sotaveteraanin nimi korjattu.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








