LEHTIKUVA
Eduskunnassa keskusteltiin ruoka- ja kehitysavusta. Keskustelun edetessä nähtiin kova riita rahojen suuntaamisesta kehitysmaiden ja kotimaan omien köyhien välille.
SDP:n Tuula Väätäinen sanoi ensin pitävänsä jopa edesvastuuttomana perussuomalaisten esitystä siirtää kehitysavun maksaminen yksityisille kansalaisille. Perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala (kuvassa) vastasi tähän, että kehitysavulla on ilman muuta oma roolinsa ja hän oli samaa mieltä ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa siitä, että naisten aseman parantaminen on ehto kehitysavun onnistumiselle.
– Mutta jos te uskotte kehitysapuun, niin te uskotte myös, että ihmiset maksavat, Saarakkala totesi.
Kehitysapu ei
irrallaan taloudesta
Saarakkala korosti, ettei kehitysapua voi tarkastella kokonaan irrallaan muusta taloudesta. Eikä kansalaisten mielipidettä voi jättää huomiotta kehitysavun määrää arvioitaessa tiukassa taloustilanteessa.
– 90 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysavun vähentämistä, Saarakkala muistutti.
Kansainväliset sitoumukset
eivät ohita kotimaisia
Perussuomalaisten Pentti Oinonen sanoi yleisessä tiedossa olevan, että kehitysapu joutuu usein sivullisten taskuihin.
– Suomeen on samaan aikaan syntynyt uudenlainen kurjalisto, leipäjonot kasvavat. Jos kehitysapu menee jatkossakin vääriin käsiin, ehdotan kehitysvarojen jakamista Suomen omille köyhille, Oinonen vetosi.
Saarakkala totesi, ettei Suomi voi nykyisessä taloustilanteessa tarkastella kansainvälisiä sitoumuksia kokonaan irrallaan taloustilanteesta ja kotimaisista sitoumuksista.
– Valtiontaloudessa meillä on monia kytkentöjä esimerkiksi lapsiperheisiin ja köyhiin. Emme voi asettaa kansainvälisiä sitoumuksia paremmalle sijalle, Saarakkala vetosi.
Rahat poppamiesten taskuihin?
Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne oli soimannut perussuomalaisten linjauksia erikseen ja jyrkästi. Oinonen vastasi siihen.
– Kehotan Kalliorinnettä menemään ruokajonoon ja sanomaan, että meidän mielestämme nämäkin paketit kannattaisi jakaa mieluummin kehitysmaiden köyhille. Katsokaapa, kauanko viihdytte siellä jonossa, Oinonen kehotti.
Vasemmistoliiton Silvia Modig kimpaantui tästä ja sanoi käyneensä itse ruokajonossa pari viikkoa sitten. Hän ihmetteli, kuinka perussuomalaiset ajavat kehitysmaiden ja Suomen köyhiä vastakkain. Oinonenkin ojensi kättä kiistakumppaneille tunnelman rauhoituttua.
– Tarkoitin sitä, etteivät suomalaiset rahat menisi poppamiesten taskuun. Jos ne menevät hätää kärsivien hyväksi mihin päin maailmaa tahansa, on se hyväksyttävää, Oinonen puntaroi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
