

Kaksi naista leipäjonossa Espoon keskuksessa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Eduskunta antaa ainutkertaista tukea kaikkein köyhimmille – takana perussuomalaiset
– Olen ollut 26 vuota eduskunnassa, mutta vasta ensi kertaa olen tällaisessa tilaisuudessa, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myhäili eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina. Tämä kuvasi tilaisuuden ainutkertaisuutta, joka toisaalta hämmästyttää. Nimittäin tämä oli ensimmäinen kerta, kun eduskunta myönsi rahoitusta kansalaisjärjestöjen ruoka-apuun kaikkein köyhimmille.
Valtiovarainvaliokunta myönsi 1 100 000 euroa. Siitä 765 000 euroa annetaan ruoka-apuun 20 eri toimijalle ympäri maata. Tuella hankitaan mm. uusia kylmäkuljetusajoneuvoja, joilla ruoka-apu menee perille terveellisessä ja lakien säätämässä muodossa. Saajayhdistyksistä yksi, Samaria ry, toimii hallinnoijana. Järjestelyllä pyritään vähentämään byrokratiaa.
Ruoka-apua saavat pääosin pitkäaikaistyöttömät ja heidän perheensä, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, asunnottomat, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä maahanmuuttajat. Ruoka-avun lisäksi osa järjestöistä tarjoaa lapsille ja nuorille leirejä.
Loput rahoista myönnetään harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen kaikkein köyhimmille lapsille, joita uhkaa syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Niikko: Halusimme tehdä jotain käytännössä
Hankkeen puuhamies, kansanedustaja Mika Niikko (ps.) perusteli eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan havahtumista halulla auttaa oikeasti ruokaa jakavia järjestöjä eikä vain valokuvissa juhlapäivinä.
– Me poliitikot puhumme paljon tiedän tilaisuuksissanne, kuten työttömien joulujuhlissa ja ruoka-avun jakotilaisuuksissa. Joskus on hävettänyt, että tulemme puhumaan kauniisiin tilaisuuksiimme, mutta emme välttämättä pyri vaikuttamaan työhönne ruohonjuuritasolla siten, että se olisi helpompaa ja tuloksellisempaa, Niikko perusteli.
Hän kiitti etenkin Heikki Hurstia, jonka kanssa hän on mennyt joka itsenäisyyspäivänä kirkon jälkeen Hakaniemen torille köyhien juhlaan.
– Siellä on realisoitunut meidän juhlapuheemme ja teidän tekonne! Olemme Heikin kanssa puhuneet, että jotain pientä elettä pitäisi tälle asialle tehdä myös. Ymmärrämme, että tällä ei köyhyys poistu, mutta haluamme osoittaa, että teette niin tärkeää työtä, että se huomioidaan eduskunnassa, Niikko jatkoi.
Työ on entistä tarpeellisempaa, koska ruoka-avun saajien määrä on vain kasvanut vuosien vieriessä.
Kattojärjestö opastaa ja kokoaa apua
Niina Havia perusti Suomen Ruoka-apuyhdistysten Liitto Ry:n viime joulukuussa kattojärjestöksi, jonka kautta kymmeniä järjestöjä voidaan avustaa jatkossa.
– Jäsenhakemuksia saapui pian 30 järjestöltä, yhteydenottoja tulee koko ajan. Nyt on jäsenjärjestöjä 25 kappaletta, Havia kertoo.
Avun jakaminen perustuu Havian mukaan diakonia-aatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Yhdistys palkkaa tuella henkilön, joka auttaa järjestöjä käytännön neuvoilla ja koulutuksella siitä, miten ruoka-apua kannattaa järjestää. Hän voi kouluttaa yhdistysten vapaaehtoista henkilökuntaa.
– Suomessa ruoka-apu tapahtuu usein ilman mitään tukea. Apua jakavat henkilöt ovat vapaaehtoisia ja monet maksavat kulut osittain ja jopa kokonaan itse, Havia kertoo ja kertoo yhdistyksen tarjoamasta koulutuksesta.
Uraauurtavaa työtä
– Tämä työ on uraauurtavaa ja vaikuttaa suoraan ruokajaon hygieniaan ja turvaan. Kokemuksemme mukaan tällaista apua tarvitaan paljon. Tätä apua olisi lähes mahdoton toteuttaa ilman sitä tahtotilaa, joka STM:llä, valtiovarainvaliokunnalla ja perussuomalaisten keskuudessa on. Nyt tehtävä päätös on historiallinen: koskaan ei ole vastaavaa tukea myönnetty ruoka-apua jakaville toimijoille. Sydämellinen kiitos STM:lle, valtiovarainvaliokunnalle ja perussuomalaisten kansanedustajille Ville Vähämäelle, Toimi Kankaanniemelle ja Mika Niikolle tahtotilastanne avun antamiseksi. Moni sanoo, että puhuu kuin poliitikko. Te siirryitte sanoista tekoihin, Havia tiivisti.
Kylmäkuljetusautoja avustusjärjestöille
Niikko kiitti Haviaa hyvästä ja lämpimästä puheesta ja kiitti häntä kattojärjestön perustamisesta, jonka kautta apua voidaan jakaa jatkossa. Hän kummastelikin, kuinka ei tällaista yhdistystä ole ennen ollut, kun apua jakavia yhdistyksiä on yli 300. Jokaista ei voi avustaa erikseen.
Niikko korostaa samalla, ettei tulevaa tukea voi laskea valtiovarainvaliokunnan varaan: kyse on erityistapauksesta, eikä tällaista tukea voi hakea. He aikovat kuitenkin vaikuttaa ensi vuoden budjettiin muuta kautta normaalissa eduskuntatyössä niin, että yhdistykset voisivat saada tukea myös jatkossa.
Apu kulki nyt Samaria ry:n kautta, joka perustettiin vuonna 1909 ja joka avustaa ihmisiä Suomessa ja Baltiassa. Suurta yhdistystä pyydettiin auttamaan STM:ää, kun he tuntevat avustusjärjestöjen kokonaisuuden.
Apua tarvittiin isoja summia: kylmäkuljetusautoja hankitaan elintarvikekuljetuksia varten 365 000 eurolla eli lähes puolella koko summasta. Hankinnat kilpailutetaan ensi kuun aikana ja Samaria raportoi rahojen käytöstä STM:lle.
Hursti: Avunsaajia jo kymmenkertaisesti
Tukea tarvitaan, todistaa Heikki Hursti, joka jatkaa Hurstien laupeudentyötä jo kolmannessa polvessa. Hänen ukkinsa aloitti avun jo vuonna 1916 ja tytär jatkaa työtä jo varatoimitusjohtajana.
– Valtavat kiitokset teille perussuomalaisille, jotka olette vääntäneet tätä asiaa! Niin kauan olemme tätä odottaneet ja niin monet lupaukset kuunnelleet ja on selkään taputeltu joulujuhlissa, että nyt lähdemme viemään asiaanne eteenpäin, tarvitsette tuota ja tätä. Sinne ne ovat jääneet – mutta nyt te olette tehneet miehen työn, Jumala teitä siunatkoon, Hursti kiitti.
– Työhän on tärkeää ja paitsi ottavaa myös antavaa. Kun aloitin tätä työtä 11 vuotta sitten, kun isäni kuoli, ruokajonossamme oli noin 300 ihmistä. Nyt heitä on 3000 – eli se on kymmenkertaistunut! On lohduton näky, kun he saapuvat pitkässä jonossa, vaikka olemme yrittäneet aikaistaa jakoamme, ettei jonoa olisi. Valitettavaa on, että nykypäivän leikkauksien vuoksi jonot tulevat vielä kasvamaan, Hursti pelkäsi.
Mutta hän valoi toivoa yöhön. Hän on antanut konsulttineuvoja ympäri Suomea Rovaniemeä myöten, aina joku aktivoituu auttamaan muita.
– Hienoa on, että talvisodan henki säilyy eikä kaveria jätetä – Hurstiakaan ei jätetä, Hursti iloitsi.
Juha Marin Espoon kertoi hakeneensa apua kylmäjakeluauton hankintaan. Uusi auto helpottaa työtä merkittävästi. Hän korosti, etttei Espoo ole vain hyvinvoivaa aluetta, vaan moni elää vaikeissa olosuhteissa vastoinkäymisten, kuten erojen, yksinhuoltamisen ja vastaavien parissa.
– Tämä oli hieno arvostuksen osoitus. Olemme pystyneet auttamaan merkittävästi Espoon lähiöissä. Olemme saaneet palautetta, kuten ”ette arvaa, kuinka paljon tämä meidän ruokapöydässämme merkitsee”. Olemme siis oikeilla jäljillä, Marin totesi.
Nuorten harrastukset estävät syrjäytymistä
Avusta 355 000 euroa menee köyhimpien nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen niin, että jokaisella nuorella olisi ainakin yksi harrastus.
Allan ja Sanna Lindberg Romanifoorumista kiittivät saamastaan tuesta. Heillä on Parempi huominen –harrastushanke. Romanifoorumi perustettiin vuonna 2007 noin 20 järjestön kattojärjestöksi.
Nuorille on voimaannuttava kokemus, kun he lähtevät yhteisiin harrastuksiin muiden nuorten kanssa.
– On paljon köyhiä perheitä, mutta harrastukset ovat usein kalliita joukkuelajeja, kuten jääkiekko. Oli hienoa nähdä, että romanipoika oli osa logoa rinnassa. Se varmasti lähensi häntä yhteiskuntaan, Allan Lindberg iloitsi.
Jääkiekko vie ikäkaudesta toiseen
Vantaalainen Ville Turkki Ice Hearts –yhdistyksestä sai tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten joukkueurheilulajeihin, joista suurimpana on ollut jääkiekko.
Turkki huomasi 20 vuotta sitten työskennellessään Vantaan lastensuojelutyössä, että tällaista toimintaa tarvitaan.
Huomasin lastensuojelussa, että heillä ei ole usein mitään harrastuksia. Perustin ensimmäisen joukkueen ja nyt meillä on jo 27 eri joukkuetta, Turkki kertoo.
Hän kertoo tuntevansa Niikonkin yhteisistä töistä Vantaalta, jossa Niikko johti perustamaansa Takaisin elämään -ry:tä 2000-2011.
Turkki kertoo, kuinka joukkueharrastus on pitkäjänteistä: siihen kootaan saman ikäisiä nuoria ja ensimmäinen, vuonna 1996 perustettu kiekkojoukkue lopetettiin aivan hiljattain. Harrastus vie nuoria yhteisen toiminnan kautta ikävaiheesta toiseen.
Harrastus auttaa vaikean vaiheen yli
Harrastus auttaa nuoria pitämään elämäänsä kunnossa muutenkin. Heitä autetaan saavuttamaan ensimmäisen koulutusvaiheen peruskoulun jälkeen.
– Puolet pelaajistamme tulee perheistä, jotka saavat toimeentulotukea. On myös maahanmuuttajia, yksinhuoltajien lapsia ja sellaisia, joilla on tunne-elämän häiriöitä.
– Kiitämme hallitusta, STM:ää ja ystävääni Mika Niikkoa ja muita kansanedustajia tästä avusta, Turkki kiitti lämpimästi.
Apu meni parhaaseen ja turvalliseen kohteeseen
Toimi Kankaanniemi toimii valtiovarainvaliokunnassa kunta- ja terveysjaoston valiokuntavastaavana. Hän kiitti valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Vähämäkeä sekä valiokunnan varajäsenenä toimivaa Niikkoa hyvästä valmistelusta niin, että hänen oli hyvä nuijia hanke eteenpäin.
– Ylimääräistä rahaahan meillä ei ole, mutta velkaa oli hyviin tarkoituksiin. Mika teki tässä valtavan työn ja Ville toimi valiokuntavastaavana eduskuntaryhmässä. Tämä apu meni parhaaseen tarkoitukseen mihin valtio voi laittaa, Kankaanniemi kiitti ja korosti samalla, ettei ole helppoa kamppailla valtioin niukoista määrärahoista.
– Koetamme saada tuelle jatkoa esimerkiksi talousarvioon, koska jatkuvuus olisi tärkeää. Teille on turvallista antaa rahaa, sillä se ei mene hukkaan. Mutta älkää kovin paljon rakentako tämän tuen varaan, Kankaanniemi toivoi ja kertoi, kuinka oli itse jakanut leipomotarvikkeita Uuraisissa nelisen vuotta viikoittain.
– Kiitos teille, jotka teette hienoa työtä. Tämä on tunnustus teille, kun olette jakaneet leipä- ja lihalaatikoita viimassa ja pakkasessa. Ihmisen kohtaaminen on tärkeintä ja te teette sitä joka päivä, Ville Vähämäki kiitti järjestöjen edustajia.
Korjaus 14.10.2016 klo 23:09 – sanamuotoja täsmennetty Samaria ry:n roolin osalta.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Lapsiperheiden palveluihin mallia Varkaudesta – ”Tukee perheitä paremmin ja säästää kustannuksia”

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








