

LEHTIKUVA
Eerola: Laman uhrit odottavat vieläkin armoa ja oikeutta
Perussuomalaiset haluavat oikeutta 90-luvun laman uhreille ja vakuutuslääkäreiden tulkintoihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola penäsi 1990‑luvun laman ja pankkikriisin uhreille armoa eduskunnan budjettikeskustelussa. 90-luvun alun pankkikriisin seurauksena moni yrittäjä joutui ikuiselta tuntuvaan velkavankeuteen.
– He odottavat vieläkin armoa ja oikeutta. Toivottavasti tämä ylivelkaantuneille suunnattu ohjelma auttaa heitäkin, Eerola totesi viitaten hallituksen suunnitelmiin ylivelkaantuneiden auttamisesta.
Armahduslakia ei ole luvassa
Eerola kuitenkin muistutti, että yli neljännesvuosisata sitten pankkikriisin uhreiksi jääneet yrittäjät kärsivät vieläkin siitä, että pankit pelastettiin eurojäsenyyttä varten.
– Minkälaisia terveisiä, arvoisa ministeri, teillä on lähettää heille ja heidän perheenjäsenilleen? Onko se tämä ylivelkaantuneille suunnattu ohjelma vai onko jotain muutakin vielä hihasta vedettävissä? Eerola kysyi oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.).
Häkkänen vastasi, ettei sellaista armahduslakia, jolla kaikki lama-ajan velat jostain syystä nollautuisivat, ei ole tällä hetkellä valmistelussa.
Vakuutuslääkäreiden mielivaltaan kohtuutta
Kansanedustaja Jari Ronkainen kysyi keskustelussa oikeuden toteutumisesta niin sanotussa vakuutuslääketieteessä.
– Viime torstaina korkein oikeus teki hallitukselle harvinaisen esityksen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Kyse on korkeimman oikeuden mahdollisuudesta saada asiantuntijalääkärin apua vakuutusoikeuden ratkaisuja käsiteltäessä. Tällä hetkellä mikään taho ei ole velvoitettu antamaan lääketieteellisiä lausuntoja korkeimmalle oikeudelle, Ronkainen totesi.
Ronkainen huomautti, että koko vakuutusoikeuden prosessissa asiantuntijalääkäreiden lausunnoilla on keskeinen merkitys.
– Oikeusturvan toteutumisen kannalta korkeimmalla oikeudella tulee olla mahdollisuus puolueettomiin asiantuntijalausuntoihin. Kysynkin oikeusministeriltä: aikooko ministeriö ryhtyä lainsäädäntötoimeen korkeimman oikeuden esityksestä sekä varmistaa rahoituksen, jotta vakuutusoikeuden prosessi toteutuu oikeusturvaa vaarantamatta? Ronkainen kysyi.
Oikeusministeri Häkkänen sanoi olevansa korkeamman oikeuden kanssa aisamaa mieltä ja totesi, että rahoituksen pitäisi onnistua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Rangaistus luottotietojen menetyksestä ei voi olla kohtuuton – ”Antakaa nyt ihmisten edes tehdä töitä!”

Immonen: Pienipalkkaisten duunareiden köyhyysongelmaan puututtava – ”Ulkomainen halpatyövoima on ongelma”

Perussuomalaiset budjettikeskustelussa: Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen husattiin 1,4 miljardia euroa vuosina 2017-2019
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








