

Eerola: Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteet toteutuvat
Perussuomalaisten, kotkalainen kansanedustaja Juho Eerola on tyytyväinen mies. Useat hänen tavoitteistaan toteutuvat uudessa laissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta.
Eerola on tehnyt useita lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä aiheesta ja hän oli myös tekemässä kirjausta hallitusohjelmaan.
– Vihdoin se palkitaan, vaikka kehityskohteita löytyy myös jatkossa. Nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha.
Työkaluja vieraannuttamista ja huoltokiusaamista vastaan
Lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia, joiden mukaan lapsen oikeudet jäävät erotilanteissa vanhempien välisen riitelyn jalkoihin. Lapsen oikeus tavata erityisen läheisiä ihmisiä, kuten isovanhempia paranee.
– Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteeni toteutuvat ja vieraannuttamisen ehkäisemiseen saadaan vihdoinkin työkaluja, Eerola sanoo.
Eerolan mukaan tapaamisoikeus voidaan jatkossa vahvistaa tuomioistuimessa. Aiemmin se on ollut mahdollista vain lapsen ja vanhemman välillä, joka on mahdollistanut väärinkäytön ja lapsen vieraannuttamisen toisesta vanhemmasta ja isovanhemmista.
– Myös pitkittyneiden huoltoriitojen ratkaisemiseksi saadaan työkaluja, Eerola mainitsee.
Vieraannuttamisen kriminalisointia on aiemmin vastustettu vetoamalla siihen, ettei vieraannuttamista ole laissa määritelty. Nyt vieraannuttaminen löyhästi määritellään ja siihen liitetään rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta ongelmia esiintyy edelleen.
– Toimintaohjeita vieraannuttamisen tunnistamiseen tarvittaisiin vielä, Eerola jatkaa.
Eerola haluaa, että viranomaisen kouluttaminen, menettelytavat vieraannuttamisen jatkumisen estämiseen ja vieraannutetuille lapsille järjestettävät tukipalvelut ovat jatkossa kehityskohteena.
Lapselle oikeus isään ja äitiin
Eerolan tavoitteena on pitkään ollut turvata lapsen oikeudet molempiin vanhempiin myös avio- tai avoeron jälkeen.
– Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista vuoroasumista, Eerola toteaa.
Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vuoroviikoin tai muulla järjestelyllä osan aikaa toisen vanhemman osoitteessa. Lainsäädännössä määritelty vuoroasuminen ei vaikuttaisi etuuksiin tai palveluihin, mutta turvaisi lapselle oikeiden isään ja äitiin ja kahteen eri osoitteeseen.
Muutos nykyiseen lainsäädäntöön on selkeä: nyt lapsi voidaan määrätä vain toisen vanhemman luokse. Jatkossa vuoroasuminen tulisi väestörekisteriin ja siitä sovittaisiin kirjallisesti vanhempien kesken ilman tuomioistuimen päätöstä.
Uusi laki suojaa lapsen etua ja helpottaa lapsen lähipiiriä eroprosessin aikana ja sen jälkeen.
Hallitus antaa esityksen lain uudistamisesta ja eduskuntakäsittely jatkuu syksyllä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








