

LEHTIKUVA
Eerola: Välimeren kautta tulevat ovat laittomia maahanmuuttajia
Hallitusneuvottelujen maahanmuuttoryhmän vetäjä, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ei kannata EU:n kaavailemaa pakolaisten kiintiöjärjestelmää, jossa Välimeren yli Eurooppaan tulevat pakolaiset jaettaisiin tasaisemmin jäsenmaiden kesken.
– Välimeren kautta tulevilla ihmisillä ei ole pakolaisstatusta vaan he ovat laittomia maahantulijoita. Heistä vastaa se valtio, johon nämä ihmiset tulevat. Suomi kantaa oman vastuunsa pakolaisista, ja meillä on käytössä kiintiöpakolaisjärjestelmä, Eerola sanoo.
Maahanmuutto hallitusneuvotteluissa
Eerolan mukaan hallitusneuvotteluihin liittyvä maahanmuuttoasioiden valmistelu on edennyt rakentavassa hengessä keskustan ja kokoomuksen kanssa.
– Valmistelemme kolmen puolueen kesken yhdessä tulevan hallituksen yhteistä näkemystä, joka on erilainen kuin SDP:n, vihreiden, kristillisdemokraattien, RKP:n ja vasemmistoliiton näkemys, Eerola toteaa.
Tulevan hallituksen maahanmuuttoasioiden valmistelu jatkuu Eerolan johdolla tänään.
20 000 pakolaisen järjestelmä
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehdottamassa 20 000 vuotuisen kiintiöpakolaisen järjestelmää. Siinä pakolaiset jaettaisiin EU:n jäsenmaiden kesken maiden väkilukuun, bruttokansantuotteeseen, työttömyyteen ja jäsenmaiden ennestään ottamien pakolaisten määrään perustuen.
Perussuomalaiset vastustavat EU:n taakanjakomekanismia, koska se olisi Suomen kansallista etua vastaan. Taakanjako lisäisi Suomeen tulevien ei-työperäisten ihmisten määrää ja heikentäisi Suomen omia mahdollisuuksia vaikuttaa kuka maahan muuttaa.
Siirtolaispaine kasvaa
Afrikan väkiluvun ennustetaan nousevan tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Väestöräjähdys ylläpitää ja pahentaa köyhyyttä. Perussuomalaisten mielestä Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan kohdistuva massiivinen siirtolaisuus on väärä tapa reagoida elintasokuilun synnyttämään siirtolaispaineeseen.
Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että EU:n pitää puuttua siirtolaisvirtaan edistämällä taloudellista toimeliaisuutta, hyvää hallintoa sekä tyttöjen ja naisten asemaa Afrikassa.
Lisäksi ohjelma painottaa tulosvastuullista ja tiukasti ehdollista kehitysapua. Siinä sotia ja kriisejä pakenevat ihmiset tulee asuttaa ensisijaisesti kriisialueiden läheisyyteen. Lähtökohtana pitää olla, että ihmiset palaavat koteihinsa heti kun olosuhteet sen sallivat.
Nettokustannukset nousisivat rajusti
Maahanmuuton nettovaikutuksia Suomen Perusta -ajatuspajalle laskenut Samuli Salminen arvioi pakolaisten aiheuttamia julkisen talouden nettokustannuksia, jotka nousevat rajusti, jos komission ehdotus menee läpi.
– Esimerkiksi kustakin Suomessa asuvasta tuhannesta työikäisestä Somaliassa syntyneestä maahanmuuttajasta on aiheutunut vuosittain noin 13 000 000 euron nettokustannukset Suomen julkiselle taloudelle, Salminen selvittää.
700 miljoonaa euroa vuodessa
Salminen tutkii parhaillaan maahanmuuton vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli.
– Tutkimuksen jo julkaistun ensimmäisen osan mukaan negatiiviset vaikutukset säilyvät pitkällä aikavälillä Somaliassa ja Irakissa syntyneillä. Tulokset kokonaisten elinkaarien yli tulevat tuonnempana, mutta jo nyt uskallan ennakoida hyvin negatiivisia tuloksia näitä maita koskien, Salminen arvioi.
Suomen Perusta -ajatuspajan ennen eduskuntavaaleja julkistaman selvityksen mukaan työikäisten 20-62-vuotiaiden maahanmuuttajien nettokustannukset ovat vuodessa 700 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa on eritelty 10 maata, joista tulee eniten maahanmuuttajia Suomeen.
Somalimuuttaja maksaa eniten
Eniten kuluja syntyy Somaliasta ja Irakista tulevasta maahanmuutosta. Somalimuuttajat tuovat yli 13 000 euron nettokulut henkilöä kohden, mutta Saksasta tullut yksi maahanmuuttaja tuo vuodessa yli 2 000 euron nettohyödyn.
Laskelmissa on huomioitu mm. verotuksen, tulonsiirtojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä rikollisuuden suorat vaikutukset. Luvut koskevat vuosia 1995–2011.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini: Puolustus on vahvoilla – armeijalle lisää rahaa

Eurooppa-politiikassa suurimmat väännöt

Hallitusneuvottelut etuajassa, maahanmuuttolinjaus saatiin valmiiksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








