

UM
Ei kehitysapua Venäjää tukeville maille – hallitusohjelman linjaukset noudattavat kansan tahtoa
Ulkoministeriön tutkimusraportin mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyön painopiste siirretään nykyistä enemmän Ukrainaan. Kansalaisten vahva enemmistö on sitä mieltä, että jos jokin maa ei halua tuomita Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, pitää kehitysyhteistyö sellaisten maiden kanssa lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää rahoitusta. Tällaisia maita on Suomen kehitysavun vastaanottajien joukossa paljon.
Ulkoministeriön äskettäin julkaiseman tutkimusraportin mukaan useimmat suomalaiset (63 %) pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Mielipiteissä on kuitenkin nähtävissä entistäkin selkeämpi jako puoluekannan ja sukupuolen mukaan.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista noin 70 % pitää kehitysapua erittäin tärkeänä, kun taas perussuomalaisten kannattajista lähes kolmannes pitää
kehitysyhteistyötä yhdentekevänä. Naiset pitävät kehitysyhteistyötä selvästi tärkeämpänä kuin miehet.
Humanitaarisen avun eli luonnonkatastrofien tai sotien uhreille annettavan akuutin avun kannatus on selvästi suurempi kuin kehitysavun. Humanitaarista apua pitää tärkeänä neljä viidesosaa (80 %) suomalaisista.
Neljäsosa lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan
Lähes neljäsosa suomalaisista (23 prosenttia) ei näe perusteita tehdä kehitysyhteistyötä lainkaan. Tällä tavalla ajattelevien määrä on kasvanut trendinomaisesti viime vuosina, ja vastaajajoukossa korostuvat miehet, peruskoulutuksen saaneet ja perussuomalaisten kannattajat.
Puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun 37 % taas leikkaisi määrärahoista tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Erot puoluetaustoissa korostuvat rahoista puhuttaessa.
Perussuomalaisista vain 4 % lisäisi määrärahoja, kun taas 90 % leikkaisi tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Vihreissä tilanne on lähes peilikuva: määrärahojen lisäämistä kannattaa 94 % ja vain 1 % leikkaisi kehitysyhteistyön määrärahoista.
Painopiste Ukrainaan
Lähes puolet suomalaisista (44 %) katsoo, että kehitysyhteistyön painopistettä tulisi Venäjän hyökkäyksen takia siirtää nykyistä enemmän Ukrainaan. Miehet (55 %) ovat selvästi enemmän tätä mieltä kuin naiset (32 %).
Lähes kaikki suomalaiset (94 %) pitävät tärkeänä, että Suomi antaa ukrainalaisille humanitaarista hätäapua sodan aikana. Neljä viidestä (77 %) on sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua kehitysyhteistyöllä Ukrainan jälleenrakennukseen sodan loputtua.
Vastaajien ehdoton enemmistö (80 %) on nimenomaan sitä mieltä, että Suomen pitää käyttää kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen, sen sijaan, että Ukrainan tuki tulisi joltain erilliseltä momentilta. Gallup-kysymyksen muotoilu oli ”Suomen ei pitäisi tukea Ukrainaa kehitysyhteistyövaroin”, ja se sai vastaajilta täystyrmäyksen.
Suomalaisten toive toteutuu, sillä hallitusohjelman mukaan Ukraina on tulevalla kaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta.
Kehitysapurahat pois Venäjän tukijoilta
Suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti kehitysyhteistyön jatkamiseen niissä maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Reilu kolmannes (39 %) sanoo, että kehitysyhteistyö näiden maiden kanssa pitäisi lopettaa kokonaan. Lisäksi neljännes on sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä tulisi ainakin vähentää.
Uusi hallitusohjelma vastaa kansalaisten toiveita: ”Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa”.
Tulevan hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) toteaa Ylen haastattelussa, että kehitysapu voidaan hallitusohjelman mukaan katkaista mailta, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Erityisesti Afrikan mailla on ollut nähtävissä tukea Venäjälle, kertoo Tavio.
YK:n yleiskokouksessa helmikuussa Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Syyria, Eritrea, Mali ja Nicaragua äänestivät Venäjän hyökkäyssodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä maista ainakin Syyria on Suomen kehitysapukohde. Äänestämisestä pidättyminen on toinen tapa osoittaa tukea Venäjälle. Tyhjää äänestäneissä oli Iltalehden mukaan useita Suomesta kehitysapua saavia maita, kuten Etiopia, Mosambik, Vietnam, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan.
Kehitysavun ehtona karkotettavien vastaanotto
Hallitusohjelman mukaan ”Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle”. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että jos jokin maa ei suostu ottamaan vastaan Suomesta karkotettavia tai käännytettäviä kansalaisiaan, kyseinen maa ei myöskään saa kehitysapua Suomelta. Lisäksi viisumien myöntämistä ko. maan kansalaisille voidaan rajoittaa.
Esimerkiksi Irak on kieltäytynyt ottamasta vastaan Suomesta pakkopalautettavia kansalaisiaan, mikäli näitä ei ole tuomittu rikoksesta. Tämä on vaikeuttanut perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden käännyttämistä. Siitä huolimatta Irak on saanut Suomelta kehitysapua.
Uusi hallitus lupaa myös valvoa kehitysyhteistyövarojen käyttöä tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ulkomaankauppa- ja kehitysministeri humanitaarinen apu käännyttäminen karkottaminen Kehitysyhteistyö pakkopalautukset YK Irak Ville Tavio Ulkoministeriö Ukraina Syyria Venäjä kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Perussuomalaisille on tärkeää, että hallitus, joka sopeuttaa paljon, leikkaa runsaasti maan ulkopuolelle menevistä miljardeista

Kehitysapuleikkauksista valmistui kompromissiesitys: Tarkoitus leikata joka vuosi

Hallitusohjelmassa korostuvat talous, työ, ostovoima ja turvallisuus – Purra: Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden äärelle

Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy selvästi – järjestelmän väärinkäytökset estetään

Halla-aho ja Rydman: Hallitus panee julkisia menoja tärkeysjärjestykseen – nykyiseen kehitysapuun merkittävä leikkaus, painopiste Ukrainaan

Maa- ja metsätaloustuottajat, hevosalan toimijat ja Suomen Yrittäjät antavat tunnustusta hallitusohjelmalle – ”On ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet”

Antikainen: Suomen ja suomalaisten turvallisuus vihdoin keskiöön – ”Tämä hallitus tekee täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassa”

Uusi hallitus aloitti toimintansa – Purra: ”Moni asia tulee muuttumaan”

Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








