Eikö mistään voi muka leikata: Ylellä liki 14 kertaa suurempi vuosibudjetti kuin Viron yleisradioyhtiöllä

Suomen Yleisradiolle ei näytä riittävän edes reilun puolen miljardin euron jättirahoitus, joka kerätään kansalta vuotuisena yleisradioverona. Vuositasolla Yle käyttää rahoista noin 40 miljoonaa euroa pelkästään ruotsinkielisiin sisältöihin, vaikka ne eivät kansaa juuri kiinnostakaan. Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradioyhtiö ERR pärjää 42 miljoonan euron vuosirahoituksella.

Eduskunnan alaisuudessa toimivan Yleisradion kulut olivat viime vuonna 508,2 miljoonaa euroa. Ylen rahoitus katetaan pääosin kansalaisilta kerätyn Yle-veron tuotolla, joka on käytännössä johtanut kulujen huomattavaan paisumiseen. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alussa.

Talouselämä-lehti kertoi aiemmin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttaisivat Ylen rahoitusta jopa lähelle 600 miljoonaa euroa, eli rahanmenoa ei voi estää – ainakaan mikäli Ylen törsäämistä ei suostuta hillitsemään.

Satojen miljoonien eurojen rahoitus on niin antelias, että sillä voi tuottaa melkeinpä mitä mieleen juolahtaa, vaikka reality-ohjelmia deittailusta tai Pillupäiväkirjoja. Viimeksi mainittu on ohjelmakokonaisuus, jonka aiheena on naisen karvattomuus, vulvodynia, penetraatiokeskeinen seksi ja muunsukupuolisuus.

Pulska tuotantoyksikkö ruotsinkielisille sisällöille

Ylen rahankäytöstä, esimerkiksi ostoista ja toimittajien palkoista, on vaikea saada tarkempaa tietoa, koska yhtiö ei suostu yksilöidysti avaamaan asiaa juuri lainkaan. Se kuitenkin tiedetään, että pelkästään ruotsinkielisiä sisältöjä tuottavan yksikön eli Svenska Ylen osuus kuluista on noin kahdeksan prosenttia.

Euroiksi muutettuna kyse olisi runsaasta 40 miljoonasta eurosta. Summa on huomattava, sillä vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkieleltään ruotsinkielistä, mikä on runsaat viisi prosenttia väestöstä.

Ruotsinkielisiä sisältöjä Ylellä tuottaa Svenska Yle -yksikkö, joka vastaa ruotsinkielisestä tarjonnasta kokonaisuudessaan. Organisaatiota voisi kuvata pulskaksi, sillä yksikön johtaja Johanna Törn-Mangsin alaisuudessa toimii kolme toimituspäällikköä, assistentti ja kolme eri osastojen päällikköä.

Ruotsinkielisellä yksiköllä on oma uutisdeski Ylen toimituksessa sekä Ylen mukaan toimintoja myös Ylen aluetoimituksissa. Sisältöjä tuotetaan eri kanaville, joita ovat Yle Fem, Yle Arenan, svenska.yle.fi ja kaksi radiokanavaa Yle Vega ja Yle X3M.

Ei ihan mene kuin Strömsössä

Siihen nähden, minkä verran Suomessa asuu ruotsia äidinkielenään puhuvia, Ylen panostus ruotsinkieliseen tuotantoon on huomattavan suuri, voisi jopa todeta että kohtuuttoman suuri, etenkin kun näyttää siltä, että ruotsinkieliset tuotannot eivät juurikaan kansaa kiinnosta.

Esimerkiksi ruotsinkieliset radiokanavat vetävät puoleensa vähänlaisesti yleisöä. Television katselua ja radion kuuntelua mittaavan Finnpanelin tuoreimman radiotutkimuksen tulosten mukaan Yle X3M tavoittaa päivittäin vain yhden prosentin Suomen väestöstä.

Finnpanelin lukujen mukaan Yle X3M:n ohjelmien parissa vietetään keskimäärin vain noin minuutin verran per päivä – sitten hiljenee. Yle Vegan tilanne on parempi, mutta vain hieman, sillä kanava tavoittaa päivittäin kaksi prosenttia väestöstä ja kuunteluaikaa kertyy keskimäärin vain nelisen minuuttia.

Yle Fem -nimikkeen alla esitettävät ruotsinkieliset tv-tuotannot eivät menesty sen paremmin, sillä katsojaluvut ovat vaatimattomia. Viikolla 48 eniten katsojia tavoittanut ruotsinkielinen ohjelma oli uutislähetys Yle Nyheter TV-nytt, jota seurasi 87 000 silmäparia. Vertailun vuoksi: samalla viikolla MTV3-kanavan Seitsemän uutiset keräsi jopa 776 000 katsojan yleisön.

Myös ruotsinkielisen kodin makasiiniohjelma Strömsön tavoittavuusluku on yllättävän alhainen; yhteensä 69 000, joskin keskikatsojamäärä sen osalta jäi lukuun 49 000. Svenskfinland runt -niminen ohjelmakokonaisuus puolestaan tavoitti vain 48 000 katsojaa.

Virolainen veronmaksaja maksaa vain 4,5 euroa

Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradio ERR toimii vajaan 42 miljoonan euron budjetilla. Kyseisellä rahalla ERR pyörittää neljää tv-kanavaa, useita radiokanavia sekä uutisportaaleita verkossa. ERR on tosin saamassa muutaman miljoonan lisää toimintakuluihin tälle vuodelle muun muassa Ukraina-uutisointia varten. Suomen Ylellä on siis lähestulkoon 14 kertaa suurempi rahoitus kuin Viron ERR:lla.

ERR:n pääjohtaja Erik Roose on äskettäin kommentoinut yhtiön rahoitustilannetta ja pitää ERR:aa jopa osittain alirahoitettuna. Roose kuitenkin arvioi, että jopa ERR:n suurimmat kriitikot ymmärtänevät, että toiminta on tehokasta.

– Meillä on menossa Euroopan kattava kokeilu siitä, kuinka halpaa luotettava ohjelmien lähettäminen voi olla, Roose sanoo.

Hän huomauttaa, että jokainen veronmaksaja, Viron valtion budjetin kautta, maksaa vain 4,5 euroa vuosittain Viron yleisradioyhtiölle.

– Sillä yleisö saa parhaan vastineen rahalle, koska vastine on viisi radioasemaa, neljä TV-kanavaa ja portaalit kolmella kielellä.

ERR:n palveluihin kuuluu myös esimerkiksi suoratoistopalvelu Jupiter, joka välittää runsaasti englanninkielistä sisältöä varsinkin Iso-Britanniasta ja vironkielisellä tekstityksellä, joten se on hyödyllinen apu viron kielen opiskelijoille.

Yli puolet suomalaisista leikkaisi Yleltä

Perussuomalaisten viime viikolla julkaistussa vaihtoehtobudjetissa julkista taloutta esitetään tasapainotettavaksi siten, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ja säästöt kohdistetaan toissijaisiin menoihin. Yleisradion tehtäviin ja toimintoihin perussuomalaiset kohdistaisi 25 prosentin leikkaukset, josta välitön vuotuinen säästö olisi 144 miljoonaa euroa.

Suomalaisten selvä enemmistö, 53 prosenttia, on myös valmis leikkaamaan Ylestä, mikä ilmenee myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreehkosta arvo- ja asennetutkimuksesta. Huomionarvoista on, että 22 prosenttia suomalaisista olisi valmis leikkaamaan Ylen rahoja paljon.

Ylen rahoituksen leikkaamisesta on keskusteltu erittäin vilkkaasti ennenkin, mutta perussuomalaisten uusimman leikkausesityksen jälkeen keskustelu on laajentunut huomattavasti.

Perusteluiksi Ylen puolen miljardin euron vuosibudjetille, josta ei siis Yle-kannattajien mielestä saisi leikata mitään, on esitetty milloin mitäkin, esimerkiksi sitä, että kotimaisten tuotantoyhtiöiden tilaukset ja maskeeraajien työt saattaisivat vähentyä – ikään kuin suomalaiset tuotantoyhtiöt ja maskeeraajat olisivat niin huonoja, ettei työlle ja toiminnalle olisi kysyntää vapailla markkinoilla.

Tv-kasvo Riku Nieminen avautui aiheesta sen jälkeen, kun kokoomus perussuomalaisten vanavedessä esitti niin ikään Yle-leikkauksia.

Kokoomus ehdottaa 25% leikkauksia Ylen rahoitukseen.
Mietin tässä vain mitä se tarkoittaisi kotimaisten tuotantoyhtiöiden tilauksille, suomalaisten toimittajien, käsikirjoittajien, ohjaajien, kuvaajien, leikkaajien, äänittäjien, säveltäjien, maskeeraajien, lavastajien —
1/2

— Riku Nieminen (@niemisenriku) December 5, 2022

Myös Ylen sisältä osallistutaan keskusteluun Ylen rahoituksesta. Uutisankkuri Matti Röngän käsityksen mukaan Ylen massiivisen rahantuhlauksen vastustajat ovat ”lakeijoita”.

En puutu Yle-keskusteluun. Odotan silti miten muun median lakeijat kommentoivat ja kolumnoivat. Myötäilevätkö omistajien kantoja – ja tulevat sitten kahden kesken sanomaan, että kyllä teette hienoa työtä. Se tympii. Vanha jstin ohje – tiukan paikan tullen kokeillaan totuutta.

— Matti Rönkä (@MattiRnk) December 3, 2022