

LEHTIKUVA
EK lähtee mukaan sopimusneuvotteluihin
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on nyt toisella yrittämällä päättänyt lähteä mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. EK:n hallitus päätti asiasta torstaina alkuillasta äänestyksen jälkeen.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei kertonut äänestyslukuja eikä vastaan äänestäneitä tahoja, mutta myönsi asian olleen heillekin vielä vaikea, kuten se oli ollut myös ammattiliitto PAMille, joka päätti aiemmin iltapäivällä lähteä mukaan neuvotteluihin äänin 11-5.
Vielä pari viikkoa sitten PAM äänesti samoin äänin neuvotteluita vastaan puheenjohtajansa Ann Selinin kannan vastaisesti. Sen jälkeen EK sanoi, ettei sopimus ole tarpeeksi kattava.
SAK:n 40 prosentin vaje puolittui
Vaikka palkansaajista oli tuolloinkin mukana 80 prosenttia, SAK:n jäsenistä oli mukana vain 60 prosenttia, eikä se EK:lle riittänyt. Nyt, kun PAMin 200 000 jäsentä saatiin mukaan, myös SAK:n kattavuus nousee noin 80 prosenttiin ja se riittää EK:lle, vaikka se toivoo yhä muidenkin SAK:n liittojen tulevan mukaan.
– EK:n hallitus on päättänyt hyväksyä sopimuksen ja suosittaa jäsenliitoilleen, että neuvottelut käynnistyvät välittömästi, Häkämies sanoi.
Hän arveli, että kalentereita täytetään jo heti perjantaina, koska on jo kiire, kun kaksi viikkoa menetettiin tässä välillä.
PAMin sairausehto jää pois neuvotteluista
Häkämies korosti, että neuvottelut koskevat sopimuksen sisällä olevia sovittuja asioita. Sen vuoksi EK ei aio neuvotella yhdestä PAMin esittämästä vaatimuksesta, eli lyhyestä sairauspoissaolosta oman ilmoituksen perusteella.
Muut kolme ehtoa kuuluvat sopimuksen piiriin ja niistä sopimuspuolet neuvottelevat alakohtaisesti. Erikseen hän mainitsi osa-aikaisten erityisongelmat.
– Niitä on muillakin kuin PAMilla ja siihen pitää löytää ratkaisut neuvotteluissa, Häkämies sanoi.
Talous ja työllisyys vaativat veroalea
PAMin tavoin myös EK toivoi, että hallitus myöntää veronalennukset kesäkuussa, kun se tulkitsee toukokuun loppuun kestävien liittokohtaisten neuvotteluiden tulosta ja kattavuutta.
– En spekuloi sillä, ettei sopimus toteudu. Nyt on tehtävä kaikki sen eteen, että se toteutuu. Lähdemme siitä, että liittovaihe vedetään niin, että veronalennukset saadaan. Ostovoima ja työllisyys vaativat sitä, Häkämies linjasi.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini vetosi sopimisen ja päätöksenteon puolesta: ”Pitää se tehdä, kun kaksi edellistä hallitusta eivät sitä tehneet”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








