

LEHTIKUVA
EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Elinkeinoelämän keskusliitto EK toi lunta tupaan yhteiskuntasopimusneuvotteluiden uusimmassa vaiheessa. EK ilmoitti iltapäivällä SAK:n myönteisen päätöksen jälkeen, että se haluaa kaikki SAK:laiset liitot mukaan neuvotteluihin. Tällä hetkellä jo 40 prosenttia SAK:n liitoista on ilmoittanut jäävänsä neuvotteluista ulos, eikä EK pidä sopimuksen kattavuutta riittävänä. Ennen tätä ei neuvotteluita aloiteta.
– Kattavuutta pitää parantaa ja sitten arvioidaan tilannetta uudelleen, kun ja jos muutoksia tapahtuu, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi EK:n tiedotustilaisuudessa.
Toisille on vaikeaa jakaa niukkuutta
Häkämies korosti, että hän toivoo liittojen palaavan neuvottelupöytään mieluummin päivien kuin viikkojen päästä. Toukokuun loppuun on lyhyt aika ja pöydällä on paljon asioita neuvoteltavana: kaikki aika tarvitaan. Häkämies ei asettanut kuitenkaan mitään tiukkoja päivämääriä neuvotteluiden ehdoksi.
– On hirveän tärkeää, että alleviivaan tätä: luonnollisesti neuvotteluiden aloittamisen pitäisi olla kattavaa. Nyt 40 prosenttia SAK:n liitoista, sen jäsenistöstä, on ilmoittanut, että he eivät mene pöytiin neuvottelemaan palkkaratkaisuista eivätkä kilpailukykysopimuksen asioista tai paikallisen sopimisen edistämisestä. Se on eri asia kuin että neuvotellaan ja katsotaan sitten, mikä on kattavuus.
Hän sanoi, että nyt on rakennettu vaikeaa sopimusta jo 10 kuukautta. Juuri siksi kattavuutta tarvitaan.
– On hirveän vaikeaa sanoa jollekin ammattiliitolle, että teidän puolestanne on sovittu palkkaratkaisu nollatasolla vuodeksi eteenpäin tai miinukset toteutuvat teillä, mutta ei 40 prosentilla muista palkansaajista. Tämä lähtökohta on ymmärrettävä ja sen takia tätä on pidetty esillä ja pidetään, Häkämies perusteli.
EK on valmis Suomen malliin
Hän korosti EK:n tulleen itse neuvotteluissa vastaan. Syksyllä järjestöä moitittiin liittokohtaisten sopimusten vaatimisesta. EK muutti kantaansa, kun sopimuksiin ilmaantui vuoden nollaratkaisu, jolloin liittokierros alkaisi vasta syksyllä 2017. Liittokierroksen vaatimisesta luovuttiin, jotta sopimusneuvotteluissa edettäisiin.
EK on kuitenkin valmis keskustelemaan Suomen mallista varsinkin, jos se perustuu Ruotsin malliin, jossa vientialat määräävät palkankorotusten tahdin, eivätkä muut alat potki siitä yli.
– Ruotsissa on tätä sovellettu jo noin 20 vuotta ja se selittää osaltaan Ruotsin hyvää menestystä, Häkämies sanoi.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


SAK:n hallitukselta vihreää valoa kilpailukykysopimukselle

Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Hallitus on hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen

Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Ministeri Lindström: ”Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








