

Ekonomistit: Euroalueen talous kituuttaa tämänkin vuosikymmenen ajan
Kolme ING-pankin ekonomistia arvelee euroalueen talouskasvun jäävän kitukasvuiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Talouden hälyttävät merkit ovat olleet näkyvissä jo ennen koronavirusepidemiaa. Aiheesta uutisoi talousmedia CNBC.
Finanssikriisin jälkeen euroalueen talouskasvu on jäänyt pahasti jälkeen. Euroalueella on takana 11 laihaa vuotta. Näköpiirissä ei ole helpotusta ankeaan tilaan, hollantilaisen ING-pankin ekonomistit kirjoittavat muistiossaan.
– Jo ennen koronavirusepidemiaa tummat pilvet kerääntyivät euroalueen talouden ylle. Italia on myrskyn silmässä, muistiossa todetaan.
Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä euroalueen talous kasvoi vain aneemiset 0,1 prosenttia. Suurista euromaista Saksan talous polki paikoillaan, kun Ranskan ja Italian talous supistui tuona aikana.
Myös Suomen talous supistui voimakkaasti viime vuoden lopulla.
Tulossa alle prosentin vuosikasvua
ING-pankin mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana euromaiden talous kasvaa keskimäärin alle prosentin vuodessa, kun viime vuosikymmenellä vuotuinen kasvu oli keskimäärin 1,4 prosentissa. Syitä tähän hyytymiseen on lukuisia.
Väestörakenteen ikääntyminen ja rakenteelliset seikat jarruttavat talouskasvua. Euromaiden haluttomuus tehdä talousuudistuksia heikentää kasvunäkymiä.
Kauppasodan eskaloituminen Yhdysvaltain ja Kiinan välillä on iskenyt Eurooppaan rajusti. Kauppajännitteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä voivat johtaa Euroopalle tärkeän kaupankäynnin hyytymiseen.
Brexit aiheuttaa säröjä
Unionin kauppaan voi tulla pahoja säröjä myös brexitin myötä. EU ja Iso-Britannia neuvottelevat alkuvuoden aikana vapaakauppasopimuksesta. Alkuasetelmat ovat hankalat.
Koronavirusepidemian myötä Euroopan talouden kuva ei ole ainakaan piristynyt. Epidemian vuoksi isoja tilaisuuksia on peruttu, turismi ja matkailu ovat jo kärsineet ja esimerkiksi Italiassa kaikki koulut suljettiin uusien tartuntojen pelossa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto ja Immonen: EU kärkkyy jälleen Suomen taskulla

Suomen talous supistui loppuvuonna – euroalueen talouskasvu lähes pysähtyi

Epätietoisuus on myrkkyä kaupankäynnille – talousasiantuntijat kuitenkin varovaisia ennustaessaan koronaviruksen talousvaikutuksia

Euroalueen pankkiirit käyvät uuteen taistoon negatiivisten talletuskorkojen poistamiseksi

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: Euron perustaminen oli vuosisadan virhe

Euroalueen teollisuustuotanto rajussa laskussa

Yhdysvaltain 10-vuotisen lainan korko putoaa kuin kivi

Saudi-Arabia julisti öljysodan – markkinat rauhattomia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








