Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Massiivisen velkataakan niskoilleen hankkineelle Italialle esitetään roskapankkia, EKP arvioi ”helikopterirahoitusta” ja Britannia pohtii EU-eroa. Euroopan ja euron vaikeaa tilannetta arvioivat Yle Politiikkaradiossa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

Äskettäin euron kriisistä raportin julkaissut Koskenkylä totesi arvionaan, että euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa. Hänen mukaansa eurovaluutta voi kuitenkin voidaan pysyä pystyssä vielä pitkään. Riskejä on kuitenkin erittäin paljon.

Koskenkylä muistutti, että euroalue ei ole optimaalinen. Hän painotti rakenneuudistusten välttämättömyyttä, jotta eurovaluutalla olisi ylipäätään mahdollisuuksia.

– Saksa on ainoa, joka on tehnyt kunnon työmarkkinauudistukset. Ranskalla ja Italialla on jatkuvat budjettialijäämät, yli kolme prosenttia. Maan pitäisi tehdä työmarkkinareformi, mutta se takkuaa jatkuvasti. Italiassa ei synny yhtään mitään. Maan pankit käyvät kovaa debattia komission kriisinratkaisuviranomaisen kanssa siitä, että millä tavalla saataisiin muodostettua roskapankki. Ja oli erittäin hämmentävää, että vaikka kaikkialla hoetaan sijoittajanvastuun merkitystä, niin Italiassa ehdotetaan sitä, että valtio takaisi sijoittajille roskapankkiin siirrettäviä luottoja, Koskenkylä totesi.

– Pankit ovat varsinainen ongelma. Velka on Italiassa pitkälti kotimaista, ja kuten Japanissa, tilanne tulee jatkumaan ikuisuuden. Pankkien tilanne on paha, Kangasharju vahvistaa.

– Toimimattomat luotot ovat Italiassa vajaat 20 prosenttia luottokannasta. Toimimattomia luottoja on 360 miljardia. Ja nyt he suunnittelevat rahastoa, joka olisi 5 miljardin kokoinen, ja sillä yritettäisiin auttaa tätä tilannetta, Kangasharju naurahtaa epäuskoisena.

Koskenkylä totesi, että joka puolella Euroopassa on riskejä ja uhkakuvia.

– Portugalin vasemmistohallitus yrittää perua aiemmin tehtyjä uudistuksia. Espanjassa ei ole edes hallitusta. EKP:n aloittaman määrällisen elvytyksen tehokkuus on aika heikko. Tämä ei kylläkään ole ekonomisteille yllätys.

– Asia on juuri niin kuin Koskenkylä sanoi, Kangasharju kuittasi ja jatkoi: Näillä toimilla pidetään ehkä euroalue pystyssä. Mutta että siitä saataisiin kukoistava, niin tarvittaisiin ihan erilaista lähtökohtaa.

Kangasharju toivoi Euroopalle mallia, jossa ei mentäisi kohti liittovaltiota, vaan takaisin kohti systeemiä, jossa olisi no bailout -sääntö. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät EU:n jäsenmaat vastaisi toisensa veloista miltään osin.

– Tämä tosin vaatisi sitä, että pitäisi ensin leikata ensin Kreikan ja muiden velkataakkoja leikattaisiin ensin.

Kangasharju piti välttämättömänä, että julkinen talous saataisiin tasapainoon.

Helikopterirahaa?

– Minkälainen riski liittyy siihen, että ei ole inflaatiota ja ohjauskorot ovat nollassa tai miinuksella, toimittaja Sakari Sirkkanen tiedusteli.

Kangasharju totesi, että tilanteeseen liittyy hirveitä riskejä. Hän muistutti myös Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin lausunnoista, joissa hän oli todennut tilanteen olevan ”kamala”.

– Meidän täytyy alkaa henkisesti valmistautua tilanteeseen, että joudutaan äärimmäisiin temppuihin, jotka näyttävät tänä päivänä mahdottomalta, Kangasharju arvioi.

Heikki Koskenkylä ei puolestaan pitänyt todennäköisenä, että ns. ”helikopterirahaan” oltaisiin menossa. Tällä tarkoitetaan mallia, jossa EKP jakaisi kansalaisten pankkitileille vastikkeetonta rahaa.

– Der Spiegel -lehdessä oli haastateltu erittäin tunnettuja saksalaisia ekonomisteja. On ehdotettu 500 euron tai 10 000 euron jakamista kaikille kansalainen. Se olisi kertaluontoinen apu, Koskenkylä kertoi.

Pysähtynyt Eurooppa

Koskenkylä näki euroalueen ongelman muistuttavat Japanin tilannetta. Maa on ollut 20 vuotta stagnaatiossa – pysähtyneisyyden tilassa. Hän ei pidä yhtäkkistä romahdusta todennäköisenä, paitsi siinä tapauksessa että Italialaisia pankkeja alkaa mennä nurin. Sen sijaan todennäköinen kehityskulku on näivettyminen.

– Ei välttämättä rysähdä. Mutta ongelma on, että kasvu näivettyy. Reaalipalkat eivät kasva, työttömyys pysyy korkeana. Tällöin seuraa se, että mitä ”Fall of the euro”-kirjassa kuvattiin – euroalue vain ei ala menestyä. Tällaisissa tilanteissa alkaa tulla erilaisia poliittisia paineita. Jos Brexit (=Britannian EU-ero) toteutuu, se on saksalle kauhea isku. Se joutuisi taistelemaan kahden tehottoman valtion, Ranskan ja Italian kanssa.

Koskenkylä ei kannata Fixitiä (=Suomen ero eurovaluutasta), mutta siihen pitää hänen mukaansa varautua ja asiaa pitää selvittää.

Talletussuoja kasvattaisi yhteisvastuuta

Ohjelmassa nostettiin esille myös se, että Suomen hallitusohjelman mukaan yhteisvastuut eivät saa kasvaa. Jokaisen jäsenvaltion pitäisi vastata vain omasta taloudestaan no bailout –periaateen mukaisesti.

Koskenkylän mukaan on mahdollista, että syksyllä Suomi joutuu ottamaan kantaa pankkiunionin yhteiseen talletussuojaan.

– Suomi ja Saksa vastustavat sitä. Siinä olisi valtava määrä yhteisvastuuta. Olisi sekä pankkien välistä yhteisvastuuta että sen kautta, että lopullisina takaajina toimisivat jäsenvaltiot, hän kuvaili.

Kuuntele Politiikkaradion ohjelma täältä >