
EKP:n vihreä rahapolitiikka törmää realiteetin muuriin
Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut Euroopan parlamentille nostavansa vihreän strategian pankin rahapolitiikkaan. Siinä on kuitenkin lukuisia ongelmia ja niiden raivaaminen voi olla mahdoton urakka. Uutistoimisto Reuters nostaa esiin näitä ongelmia.
EKP:n rahapoliittinen tehtävä on pitää vuotuinen inflaatio lähellä, mutta hieman alle kahden prosentin. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatisi kuitenkin perusteellisia muutoksia keskuspankin tehtäviin.
EU:n perussopimusta pitäisi muuttaa
Mikäli EKP:lle halutaan antaa vapaat kädet toimia ilmastonmuutoksen saralla, se vaatii muutoksia EU:n perussopimukseen. Se on haastava tehtävä, eivätkä EU:n johtajat ole aiemmin olleet halukkaita kirjoittamaan sopimusta uusiksi.
Syy on se, että muutokset tulisi ratifioida kaikissa jäsenmaissa. Joidenkin jäsenmaiden lakien mukaan hyväksyntään tarvitaan kansanäänestys.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on poliittinen päämäärä. EKP:n riippumattomuus ja itsenäisyys olisi mennyttä. EKP pyrkii olemaan tasapuolinen markkinatoimija. Poliittisten johtajien tehtävänä on kanavoida politiikkaa haluamaansa suuntaan.
Luottoluokittajat eivät määrittele ilmastoriskiä
Luottoluokittajat kartoittavat rahoitusriskejä. Riskejä voi piillä niin öljynporausyhtiössä kuin aurinkopaneeleja valmistavassa yhtiössäkin. Toistaiseksi luottoluokittajat eivät eriarvoista yhtiöiden toimialoja toisistaan.
Tämä tasapuolisen rahoitusriskin periaate ohjaa EKP:ta. Se ei voi nykyisen sopimuksen mukaan vaatia liikepankilta suurempaa vakuusmäärää öljynporaajalle kuin aurinkopaneelin valmistajalle myönnetyistä luotoista, jos yhtiöillä on sama luottoluokitus.
EKP uusi velkakirjojen osto-ohjelman tarkoitus on pienentää rahoituskuluja. Mikäli keskuspankki suosisi poikkeuksellisen paljon jotain tiettyä toimialaa, se tulkittaisiin tukiaisiksi.
Kaikissa euroalueen maissa ilmastoriskin painoarvo ei ole sama. Tällöin ilmastoystävällisyyden mukaan painotettu elvytystuki suosisi jotain jäsenmaata toista jäsenmaata enemmän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta

Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta

Luottoluokitusyhtiö Fitch ilmoitti euroalueen japanisaatiovaarasta

Ruotsin keskuspankki huolestui negatiivisista koroista – EKP uskoo voivansa ajaa korot vieläkin syvemmälle

Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








