

KUVAKAAPPAUS/YLE
Elinkeinoministeri Rydman vaatii ay-johtajia kantamaan vastuuta: ”Eniten poliittisista lakoista kärsivät työntekijät”
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru yritti eilen A-studiossa sumentaa työmarkkinakeskustelua väitteellä, jonka mukaan hallitus olisi työmarkkinaosapuoli. Elinkeinoministeri Wille Rydman kuitenkin oikoi propagandaa ja huomautti, että poliittisilla lakoilla vastustetaan sitä, että hallitus tekee lainsäädäntöuudistuksia. – Tästä on nyt kyse, eikä siitä, että hallitus olisi rajoittamassa työntekijän asemaa, Rydman sanoi.
Maanantaina alkaneet ay-liikkeen poliittiset mielenosoitukset ovat pysäyttäneet satamat ja tavaraliikenteen. Isot metsäyhtiöt ovat ajaneet poliittisten lakkojen vuoksi alas osan tehtaistaan ja myös keskeyttäneet palkanmaksun.
Poliittisten lakkojen hintalappua yhteiskunnalle on vaikea tarkasti arvioida, mutta summat ovat suuria. Elinkeinoministeri Wille Rydman pitää lakkoilutoimintaa täysin vastuuttomana.
– Taloudellinen tilanne Suomessa on muutenkin vaikea. Nyt päälle isketään vielä poliittiset lakot, joiden lasku nousee miljardiluokkaan, Rydman sanoo.
Hän oli eilen vieraana A-studiossa kansanedustaja Krista Kiurun (sd) kanssa.
Uudistuksilla parannetaan kilpailukykyä
Kiuru toisti usein ay-väen suusta kuullun väitteen, jonka mukaan hallitus olisi ottanut ”työmarkkinaosapuolen roolin” työmarkkinakiistassa, jossa ay-liike vastustaa hallituksen työelämäuudistuksia.
– Vaikka kuinka monta kertaa sen kieltäisit, niin näin on. Siksihän täällä on tällaiset lakot, Kiuru sanoi.
Rydman oikoi Kiurun puheita:
– Suomalainen malli on, että työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään työehtosopimuksista. Tämä on hyvä. Työehtosopimukset ovat yleissitovia, ja siitä hallitus pitää kiinni.
– Nyt puhutaan kuitenkin poliittisista lakoista eli siitä, että vasemmistopuolueita vaaleissa taloudellisesti rahoittavat ammattijärjestöjen johtajat järjestävät vasemmistopuolueiden myötävaikutuksella poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan sitä, että hallitus tekee lainsäädäntöuudistuksia. Tästä on nyt kyse, eikä siitä, että hallitus olisi rajoittamassa työntekijän asemaa, Rydman sanoi.
Hän huomautti, että hallituksen uudistukset tähtäävät parempaan työn tekemisen ja vastaanottamisen kannustavuuteen ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.
– Tämä on työntekijän etu.
Lakkoilulla laajoja negatiivisia vaikutuksia
Poliittisilla työtaisteluilla on laajoja vaikutuksia yhteiskunnan kaikille sektoreille ja ihmisten arkeen. Lakoilla on pitkälle heijastuvia negatiivisia vaikutuksia yrityksille, työntekijöille ja kuluttajille.
Hallitus aikoo rajata poliittisten lakkojen kestoa 24 tuntiin, ja myös muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto rajataan kahteen viikkoon. Kiurun mielestä uudistus on tarpeeton, koska Suomessa poliittiset lakot eivät olisi kummoisella tasolla.
– Ruotsissakin lakkoillaan vähemmän. Nyt on kyse demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä pelisäännöistä, Kiuru sanoi.
Äskettäin kuitenkin poliittisten lakkojen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite sai kasaan tarvittavat allekirjoitukset ja aloite etenee eduskuntaan. Aloitteessa on jo liki 70 000 allekirjoitusta, mikä kertoo osaltaan kansalaisten kyllästymisestä poliittisiin mielenosoituksiin.
Rydman vastasi Kiurulle, että Suomessa ei tarvita enempää vastakkainasettelun lietsontaa.
– Meillä on vieressämme vihamielinen, sotaa käyvä valtio. Emme todellakaan tarvitse tähän enempää vastakkainasettelua. Toivon, että viesti välittyy Hakaniemen herroille, jotka ovat rahoittaneet vasemmistopuolueita vaaleissa. Toivon, että he kantaisivat vastuun vaikeassa taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Paperitehtaat keskeyttivät palkanmaksun
Lähinnä palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ajaman poliittisen lakon myötä useat paperitehtaat ovat tällä viikolla ilmoittaneet ajavansa tuotantoaan alas ja keskeyttävänsä työntekijöiden palkanmaksun.
– On valitettavaa, että tässä tilanteessa ollaan. Näitä asioita tultaneen puimaan oikeudessa työnantajien ja työntekijäosapuolen välillä. Yleisellä tasolla voin todeta, että tilanne on äärimmäisen ikävä paitsi työntekijälle myös koko kansantaloudelle.
– Ay-pamppujen puheissa painottuu työntekijän etu, mutta konkretia on sitä, että kaikkein eniten poliittisista lakoista kärsivät nyt työntekijät, Rydman sanoi.
Hän korosti, että poliittisilla lakoilla halutaan vaikuttaa nimenomaan hallituksen ajamiin lainsäädäntömuutoksiin. Uudistukset kuitenkin toteutuvat.
– Hallitus on sitoutunut omaan ohjelmaansa, pitää siitä kiinni ja ei ole sopinut mistään muusta, Rydman sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lainsäädäntömuutokset palkanmaksu paperitehtaat ay-pomot lakkoilu valtiontalous vastakkainasettelu vasemmistopuolueet työntekijät Työmarkkinat kustannukset Wille Rydman SAK Krista Kiuru kansalaisaloite hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Piisinen tyrmäsi opposition: ”Lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä Euroopan korkein”

Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

SAK:n lakkouholle ei näy loppua – elinkeinoministeri Rydman kiirehtisi lakkoja rajoittavien lakien saamista voimaan: ”Liitot toimivat vastuuttomasti”

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Tampereen kaupunki tekee politiikkaa tilavuokrauksissa – vasemmistolaiset esiintyjät kelpaavat puhujalavalle, perussuomalaiset eivät

Perussuomalaiset: Ministeri Rydman on käyttänyt perustuslaillisia oikeuksiaan itsensä puolustamiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








