

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elomaa: Ammatillisen koulutuksen urheilijanuoret jätetty paitsioon
Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Ville Vähämäki ovat huolissaan urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tilanteesta. He ovat laatineet kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan hallituksen näkemyksiä urheilulukioiden ja ammatillisten urheiluoppilaitosten yhdenvertaisuudesta niin rahoituksen kuin hakumenettelyn osalta.
Suomessa toimii tällä hetkellä 15 urheilulukiota ja 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, jotka tarjoavat urheileville nuorille suunnattua koulutusta. Näiden toisen asteen urheiluoppilaitosten tarkoitus on mahdollistaa opiskelijoille intensiivinen harjoittelu ja kilpaileminen opintojen ohella.
– On hienoa, että meillä on urheilijanuorille räätälöityjä toisen asteen opinpolkuja, koska urheilumaailman huipulle tähdättäessä treenaaminen vaatii valtavasti ponnisteluja, toteavat Elomaa ja Vähämäki.
Ammatillista urheilijakoulutusta tuetaan vaatimattomasti
Tällä hetkellä urheilulukioissa valkolakkia tavoittelee noin 2 000 urheilijanuorta ja urheilijoiden ammatillista koulutusta suorittaa noin 700 opiskelijaa. Urheilulukiot saavat vuosittain eritystehtävänsä suorittamista varten valtion tukea neljä miljoonaa euroa ja ammatilliset urheiluoppilaitokset ovat saaneet tähän asti vastaavaa tukea 300 000 euroa.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä tämä avustus on poistettu kokonaan ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa oppilaitoksia hakemaan urheilijakoulutukseen tukea ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen kautta.
– Ammatillisen urheilijakoulutuksen tuen määrä on tähän asti ollut vaatimaton urheilulukioihin verrattuna ja toivottavasti uudistuksen myötä valtion tuki ei ainakaan enää tästä pienenisi, huolehtii Elomaa.
Opiskelijavalintaan tehty eriarvoistavia muutoksia
Myös ammatillisen urheilijakoulutuksen opiskelijavalintaan on tullut muutoksia. Ennen urheiluansioista saattoi saada yhteishaussa kolme lisäpistettä, mutta uudistuksen myötä urheilijanuorten ei ole enää mahdollista saada yhteishaussa lisäpisteitä.
Urheilulukioon pyrittäessä puolet kokonaispistemäärästä määräytyy peruskoulun päättötodistuksen pohjalta ja puolet soveltuvuuspisteillä, joissa urheiluansioilla on erittäin suuri painoarvo.
– Tämä on merkittävä epäkohta, joka asettaa urheilijoiden ammatillisen koulutuksen ja urheilulukiot keskenään eriarvoiseen asemaan, huomauttaa Vähämäki.
Hakijamäärät pudonneet merkittävästi
Ammatilliseen urheilijakoulutukseen haetaan nykyisin normaalin yhteishaun kautta, eikä erillistä hakua ole. Uudistuksen vaikutukset näkyvät jo nyt. Tänä keväänä ammatilliseen urheilijakoulutukseen hakeneiden määrä putosi merkittävästi vuoden takaisesta.
– Monet menestyneet suomalaisurheilijat, kuten jääkiekkoilija Aleksander Barkov, F1-mestari Mika Häkkinen ja keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, ovat opiskelleet ammatillisella urheilijan polulla. Urheilijoiden ammatillista koulutusta pitää kehittää, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto eri lajien parissa paljon aikaa viettäville nuorille, Elomaa ja Vähämäki painottavat.
Lukio ja ammatillinen koulutus samalle viivalle
Kaksikon mielestä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen on oltava samalla viivalla urheilulukioiden kanssa. Tämä edellyttää taloudellisten resurssien lisäksi mahdollisuutta saada lisäpisteitä urheiluansioista sekä riittävää näkyvyyttä yhteishaussa.
– Lukiokoulutus ei ole kaikille se oma juttu ja urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen pitää panostaa, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle tavoitteellisesti urheilevalle nuorelle, Elomaa sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Koulutuksesta on leikattu liikaa – ”Tämä kehitys ei saa enää jatkua”

Ronkainen paheksuu yliopistojen politikointia: Olisiko Rajat kiinni -mielenosoituksesta saanut opintopisteitä – tuskin!

Johan on opinnot! – Sukupuolentutkimuksen opiskelijat tanssivat Stop Deportations -mielenosoituksessa, Turun yliopisto jakoi opintopisteitä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








