LEHTIKUVA
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Kimmo Kivelä ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen lakiehdotuksesta, jossa esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätettyjen, opetustoimen valtionosuusindeksiä ja yksikköhintaa koskevien väliaikaisina toteutettujen säästöjen muuttamista pysyviksi.
Perussuomalaisten mielestä esitys ei tue hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi esitys heikentäisi suomalaisen koulutusjärjestelmän toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä.
– Laadukas koulutus ja sen kautta syntynyt korkea osaaminen on suomalaisen menestyksen perusta ja koulutukseen kohdistettavat pysyvät säästöt tulevat hidastamaan talouskasvuamme entisestään, vastalauseessa todetaan.
– Hallitusohjelmassa luvataan opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, mutta nyt käsittelyssä olevan esityksen vaikutukset tulevat olemaan päinvastaisia opetuksen ja tutkimuksen laatua koskevien tavoitteiden suhteen, Elomaa ja Kivelä moittivat.
Koulutuksen merkitys entistä suurempi
Jos ehdotus johtaisi lainmuutokseen, saattaisi se Elomaan ja Kivelän mukaan merkitä pysyvää koulutustason laskua.
– Kaiken lisäksi lakiesitys sitoo tulevan hallituksen käsiä siten, että se todennäköisesti joutuu ensitöikseen muuttamaan esitettyä lakia. Tehdään tarpeetonta työtä, vastalauseessa todetaan.
Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden suhteen esitys tarkoittaa Elomaan ja Kivelän mukaan tosiasiallisesti toisen asteen kouluverkon harventamista.
– Toisen asteen koulutuksen merkitys on entistä suurempi lähivuosien työelämän muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia ajatellen. Lakiesitys heikentää sekä ensiammattiin opiskelevien nuorten että alaa vaihtavien tai muuntokoulutettavien aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksia saada laadukasta koulutusta.
Perussuomalaiset katsovat, että koulutukseen kohdistettavien väliaikaisen säästöjen muuttaminen pysyviksi heijastuu suoraan laadukkaan koulutuksen järjestämiseen ja koulutuksen tasavertaiseen saatavuuteen pitkälle tulevaisuuteen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
