

LEHTIKUVA
Elomaa: Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti osaa eduskunnassa turvallisuusympäristön muutoksesta käytyyn keskusteluun. Hän nosti puheenvuorossaan esille muun muassa muuttuneen tilanteen mukanaan tuomia turvallisuusuhkia ja alleviivasi Nato-jäsenyyden arvokkuutta Suomelle vallitsevassa maailmantilanteessa.
– Venäjän hyökkäyksen seurauksena turvallisuuspolitiikan pelikenttä meni uusiksi koko Euroopassa, ja vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. On selvää, että Suomen kannalta yli 1 300 kilometrin yhteinen raja entistä arvaamattomammaksi käyneen itänaapurin kanssa on aivan keskeinen tekijä turvallisuuspolitiikkaamme ajatellen, Ritva ”Kike” Elomaa totesi.
Elomaa kuvaili nykyaikaisen sodankäynnin monimuotoista keinovalikoimaa Suomen toimintakyvyn turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa.
– Ajat muuttuvat ja sotatantereet ovat entistä moninaisempia. Perinteinen tapa hyökätä toista valtiota vastaan oli marssittaa armeija rajan yli ja ottaa se mikä väkivalloin irtosi. Jos tämä olisi yhä pelin henki olisi vieraan valtion uhkiin yksinkertaisempi varautua. Valitettavasti turvallisuuden ja suomalaisen elämäntavan puolustaminen vaatii monipuolisempaa varautumista. Tietoverkkojen toiminta on turvattava. Ruoantuotannosta on huolehdittava. Sähkönjakelun toimivuus on varmistettava mahdollisessa häiriötilanteessa.
Huoltovarmuudesta huolehdittava
Hän korosti myös huoltovarmuuden tärkeyttä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi ja nosti esille erityisesti ruontuotannon ja maatalouden merkityksen.
– Huoltovarmuus on iso kysymys uhkakuviin varauduttaessa. Sen vahvistamiseksi on laitettava hihat heilumaan ennennäkemättömään tahtiin. Nostan esille Suomen maatalouden vaikean tilanteen. Tuottajat saavat murto-osan kuluttajien maksamasta hinnasta. Hallituksen huonosti kohdentama 300 miljoonan euron tukipaketti ei tilallisia auta vaan rahat virtaavat pääosin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Markkinavoimat ja tarkemmin kauppojen neuvotteluvalta, EU:n vaatimukset ja hallituksen ympäristöpolitiikka ovat ajaneet kotimaiset tuottajat ahdinkoon.
– Se, miten tämä ongelma ratkotaan, on pääosin bisneksen tekoa ja maatalouspolitiikkaa, mutta vaikutukset ovat mullistavat nimenomaan huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuuden suhteen on välttämätöntä, että tilanne saadaan todella nopeasti korjattua ja laadukasta sekä puhdasta sapuskaa suomalaispöytiin jatkossakin. Tiloja ei voida päästää laajamittaisesti konkurssiaallon vietäväksi. Huoltovarmuutemme peruspilari murenee, jos näin käy, Elomaa varoitti.
Itsenäisyys turvattava
Elomaan mielestä olennainen kysymys tulevaisuuden turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ajatellen on se mitä erilaiset vaihtoehdot tarjoavat Suomelle.
– On kiistämätön tosiasia, että puolustuksen vahvuuden ja tätä kautta vihollisen vinkkelistä hyökkäyskynnyksen korkeuden määrittää sotilaallisen vastarinnan vahvuus. Pyöritteli asiaa miten päin vaan, niin Naton jäsenenä tämä kynnys olisi korkeampi kuin ollessamme niin sanotusti omillamme tai vaikka kimpassa Ruotsin kanssa. Juuri tätä kynnystä haluamme nostaa sillä se on paras rauhan tae mitä voi olla. Mielestäni Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu, Elomaa sanoi.
– Veteraanit ja kotijoukot tekivät aikanaan kovia uhrauksia Suomen itsenäisyyden puolesta. On meidän velvollisuutemme tehdä viisaita turvallisuuspoliittisia ratkaisuja turvataksemme itsenäisyytemme myös tulevaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyys sota ruuantuotanto Ritva ”Kike” Elomaa Turvallisuus Ruotsi Venäjä Huoltovarmuus Maatalous itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Purra: Suomi voisi aseistaa Ukrainaa vielä lisää – ”Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta”

Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä

Rantanen: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen”

Simula muistutti täysistunnossa suomalaisen maanpuolustuksen perustuksesta: ”Sydämestäni toivon, että myös me suomalaiset mietimme, miten tärkeä kansallisidentiteettimme on”

Slunga-Poutsalo: Nato ei korvaa itsenäistä puolustusta, mutta se voi auttaa

Koskela: Vastakkain ovat länsimaiset demokraattiset arvot ja totalitaristinen Venäjä

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








