

LEHTIKUVA
Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.
Turvepeltoja on eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla. Monella tilalla juuri turvepellot antavat parhaimman sadon. Ne kestävät hankalia olosuhteita ja kuivuutta kivennäismaita paremmin.
– Peltoja tarvitaan ruoantuotantoon. Ne ovat iso osa Suomen huoltovarmuutta, muistuttaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa.
Samaa asiaa painotti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), joka piti Seinäjoella järjestetyssä Turvepeltojen tulevaisuus -tilaisuudessa puheenvuoron etäyhteydellä.
– Kuten hallitusohjelmassa on nostettu vahvasti esille, ruoan tuottaminen on maatalouden ensisijainen tehtävä. Meidän on tärkeää pystyä varmistamaan maatalouden kannattavuus, jotta tuottajat pystyvät myös jatkossa hoitamaan osansa ruokaturvan varmistamisessa.
Ministerin mukaan maataloudessa on tehtävä kuitenkin tehokkaammin ilmastotoimia ja ne tulisi tehdä näkyväksi kasvihuonekaasutilastoinnissa.
– Työn pohjana on kuitenkin turvepeltojen ruoantuotantoroolin tunnistaminen myös tulevaisuudessa. Ennallistavoitteiden toteutuksessa on tärkeää huomioida erityisesti maanomistajien näkökulma – porkkanat toimivat keppiä paremmin, sanoi Sari Essayah.
Painotetaanko ympäristöä vai tuotantoa?
– Meidän pitäisi olla ylpeitä turvepeltojen olemassaolosta. Ne ovat mahdollisuus. Pitää sovittaa yhteen eri tavoitteita. Teoriassa Suomessa voi tuottaa ruokaa ilman turvepeltoja, siis teoriassa, sanoi tilaisuudessa tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Hän on mukana laatimassa turvepeltojen käytön tiekarttaa. Se jakautuu kahteen eri skenaarioon. Toinen painottaa ilmastonäkökulmaa, toinen tuotantomahdollisuuksia. Ympäristötavoitteissa kaikki vettämiskelpoiset paksuturpeiset pellot vetettäisiin.
– Se ei vielä vaikuta tilojen toimintaedellytyksiin rakaisevasti, mutta voi vaikuttaa yksittäisiin tiloihin.
Lehtonen toivoi vaihtoehtoja siihen, miten toimitaan tuotannossa säilyvien, vettämiskelvottomien turvepeltojen kanssa. Niistä iso osa on mahdollista muuttaa pysyväksi nurmeksi yksivuotisten kasvien viljelyn sijaan.
– Valintoja on tehtävä. Ympäristötavoitteita painottaessa haetaan isoa vähennystä turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöihin ilman kohtuuttomia vaikeuksia maataloustuotannolle. Tuotantotavoiteskenaariossa on miedot päästövähennykset, mutta miinusta kuitenkin.
Vuosikustannukset 40-50 miljoonaa euroa
Lehtosen mukaan turvepeltojen käyttöä pohdittaessa on otettava huomioon maakuntien erot turvepeltojen pinta-aloissa ja merkityksessä maatalouselinkeinoille.
– Osa turvepelloista on hyviä ruoantuotannossa, osa ei. Kannattaako suometsän vieressä sijaitsevaa märkää peltoa viljellä? Vettämisen ja vedenpinnan noston myötä maataloustuet loppuvat, mutta muuta tukea tulee tilalle. Se on plus miinus nolla -tilanne valtiontaloudelle ja veronmaksajalle.
Ennallistamisen muutokset maksavat 40-50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Myös muutosten tekemättä jättäminen maksaa. Vaikutukset maatalouteen ja tilojen ja alueiden talouteen ovat todennäköisesti pieniä, koska muutokset tulevat olemaan vapaaehtoisia. Muutokset edellyttävät nykyistä vahvempia kannustimia viljelijöille.
Seuraavien vuosikymmenten mittaan Lehtonen arvelee investointien suuntautuvan enemmän kivennäismaavaltaisille alueille.
– Kivennäismaapeltojen kysyntä kasvaa, hinnat nousevat ja niiden kesannot todennäköisesti vähenevät.
Luken loppuraportti turvepeltojen käytön tiekartasta valmistuu marraskuun aikana.
Pakolla vai vapaaehtoisesti?
Maa-ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tuuli Orasmaan mukaan maatalous osalla ennallistettavista alueista voi jatkua.
– Esimerkkinä luomuviljely, suojakaistojen lisääminen, laajaperäinen laiduntaminen ja kosteikkoviljely. Alueen sikseen jättäminen voi olla niin sanottua passiivista ennallistamista.
Turvemaita on ennallistettava Orasmaan mukaan vuoteen 2030 mennessä noin kolmannes, josta vähintään neljännes on vetettävä uudelleen. Vuoteen 2050 mennessä ennallistettuna pitäisi olla puolet ja siitä kolmasosa vetettynä.
– Turvepeltojen lisäksi voidaan ennallistaa vettäminen mukaan luettuna myös turvetuotantoalueita. Lisäksi vettämistavoitteista 40 prosenttia voidaan toteuttaa ojitetuissa turvemetsissä. Se, miten ennallistaminen jakautuu turvepeltojen, turvemetsien ja turvetuotantoalueiden kesken, riippuu muun muassa kansallisista tavoitteista, ohjauskeinoista ja maanomistajien kiinnostuksesta, sanoi Tuuli Orasmaa.
Onko ennallistaminen vapaaehtoista vai pakollista ja kuka sen maksaa ovat edelleen avoimia kysymyksiä.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu alkaa joulukuussa. Suunnitelman pitäisi olla valmis elokuussa 2026, jolloin se esitetään EU:n komissiolle.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tuuli Orasmaa Heikki Lehtonen kasvihuonepäästöt Ennallistaminen ennallistamisasetus ruokaturva Ruoantuotanto turvetuotanto turvepellot ilmastotoimet Sari Essayah Hallitusohjelma Turve Ritva Elomaa Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Antikainen: Suomen hallitus äänesti ennallistamisasetusta vastaan – EU:ssa Uudistuva Eurooppa -ryhmään kuuluva keskusta edisti sitä

Hallitus yritti pelastaa Suomen metsät ennallistamisasetukselta – Simula ja Junnila: Keskusta sumuttaa törkeästi

Tynkkynen ennallistamisasetuksen hyväksymisestä: Surullinen päivä Suomelle – ”Tällaista saa lisää, kun äänestää vihreitä tai jää sohvalle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








