Ennätyselvyttävälle Trumpille sataa kiitosta ja kuraa – kannatus silti Obaman vuoden 2012 lukemissa

Yhdysvallat elvyttää yhdeksän prosenttia BKT:sta. Tukimallit näyttävät avokätisiltä jopa Nordic Model –maista katsottuna. Vaikka moni asia onkin nyt toisin Yhdysvalloissa, vihan ja rakkauden tunteet Donald Trumpia kohtaan eivät ole sentään muuttuneet.

Presidentti Donald Trumpin Valkoisen talon live-lähetyksiä on ruodittu mediassa ja somessa voimakkain sanankääntein. Vastustajien leirissä niitä on kutsuttu luokattomaksi tosi-tv:ksi ja kampanjavideoiksi. Kannattajien keskuudessa niitä katsellaan kuitenkin täysin toisin silmin. Tätä viha-rakkaussuhdetta on voinut seurata suorana lähetyksenä Valkoisen talon Facebook-sivujen kautta.

Tiedotustilaisuuden “päällä” pyörivän kommenttiosuuden seuraaminen todentaa ilmiötä. Viesteissä on lähestulkoon läsnä vain puhdasta pilkkaa tai ihailua. Jakauma muistuttaa pitkälti Trumpin kannatuslukuja – noin puolet vihaa ja puolet rakastaa.

Yhdysvaltojen historian dosentti Markku Ruotsilan mukaan pitää paikkansa, että tunteet Trumpia kohtaan ovat ennallaan.

– Koronakriisin alussa kannatus nousi siihenastisista luvuista korkeimmalle tasolle, yli 50 prosenttiin, mutta se on vähitellen palannut tavanomaiselle 45-50 prosentin vaihteluvälille. Joku toinen presidentti olisi voinut tällaisen kriisin keskellä pystyä korkeampiin kannatuslukuihin, mutta Trumpia joko vihataan tai rakastetaan ja leirit ovat hyvin vakiintuneet.

Ruotsila avaa Trumpin nimen roolia kannatuskyselyissä.

– Jos amerikkalaisilta kysytään tyytyväisyyttä hallinnon tai liittovaltion toimiin tässä koronakriisissä ilman mainintaa Trumpin nimestä, kannatusluvut ovat paljon korkeampia. Jos taas kyselyssä mainitaan Trumpin nimi, tyytyväisyys on alhaisempaa, hän sanoo.

Ennätysalhainen työttömyys ennen koronaa

30 miljoonaa amerikkalaista on kuudessa viikossa joutunut työttömäksi. Yhdysvaltojen historia tuntee uudelleenvalintaan liittyvän työttömyysprosenttiluvun, joka on kahdeksan. Yksikään presidentti ei ole onnistunut uusimaan kauttaan tätä korkeammalla työttömyysluvulla.

Ruotsilan mukaan ehdoton enemmistö katsoo Trumpin edelleenkin toimivan oikein ja hyvin talouden suhteen.

– Trumpin kannatus on suurin piirtein samalla tasolla kuin oli Barack Obaman vastaavassa vaiheessa presidenttikauttaan. Useina päivinä kannatuslukuja seuraavan tutkimuslaitoksen Rasmussen Reportsin päivittäiskyselyt kertovat sen itse asiassa olevan (edelleenkin) Obamaa hieman korkeampi, hän tarkentaa.

Huomionarvoisena seikkana marraskuun presidentinvaaleja ajatellen Ruotsila pitää latinoiden ja mustien keskuudessa olevaa Trumpin kannatusta.

– Ennen koronakriisiä Trumpin kannatus latinoiden ja mustien parissa oli jatkuvassa ja hyvin huomattavassa nousussa. Osa tästä uudesta kannatuksesta voi olla sellaista, joka katoaa ennen äänestyspäivää – jos siis työttömyys jatkuu ja kuolonuhreja tulee satojatuhansia, hän selventää.

Ruotsila kertoo, että Trumpin toimien ansiosta latinoiden ja mustien työttömyys oli ennen koronaa alhaisempi kuin koskaan maan historiassa, joten heistä hyvin huomattava osa olisi ollut äänestämässä Trumpia marraskuussa.

– Latinot ja mustat ovat kärsimässä koronasta kaikista etnisistä ryhmistä eniten, myös sairastumalla tautiin. Monissa kaupungeissa kuolleiden osuus on jopa 70 prosenttia näiden väestöryhmien kohdalla, vaikka heidän osuutensa kokonaisväestöstä on vain kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin. Tämä voi vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen, vaikkei se olekaan Trumpin syytä. Trump voi siis menettää osan tästä uudesta kannatuksesta latinoiden ja mustien parissa, mutta saanee silti kummassakin ryhmässä korkeamman kannatuksen kuin viime vaaleissa.

Biden heikompi ehdokas pörssikurssien kannalta

Suomessa on usein vaikea hahmottaa pörssikurssien roolia amerikkalaisten kotitalouksien taloudessa. Kansalaisten omat eläkesäästöt ja esimerkiksi lasten koulutukseen suunnitellut varat ovat usein kiinni pörssiosakkeissa. Ennen koronakriisiä Trumpin presidenttiys on kohdellut kansalaisten osaketuottoja hyvin. Pörssituottojen kannalta Joe Bidenin valinta saattaisi olla siis epäsuotuisa.

– Jos 20-30 prosentin työttömyys on vallalla kesän jälkeen, Trumpin tilanne käy hyvin tukalaksi. Kyllä ihmiset ymmärtävät, ettei tuollainen työttömyys ole hänen syytään – ja he tajuavat yhtä hyvin, että juuri presidentti sai toimillaan ennen koronaa laskettua työttömyyden alhaisimmalle tasolleen yli 50 vuoteen. Trumpilla on siis parhaat eväät toistaa tuo saavutus koronan jälkeen. Asialla on kuitenkin kiire, mistä syystä Trump haluaa talouden mahdollisimman pikaista avaamista, Ruotsila sanoo.

Washingtonissa sijaitsevan konsulttitoimisto Nordic West USA:n toimitusjohtaja Kristiina Heleniuksen mukaan ihmiset ovat vastuussa paitsi lastensa koulutuksesta myös omista eläkesäästöistään.

– Kansaneläkejärjestelmää ei ole. Ja siksi tietysti pörssikurssit heittelevät myös ihmiskohtaloita. Trump haluaa tulla valituksi uudelleen ja ihmisten subjektiivinen tunne varoistaan ja sitä kautta tulevasta elämänhallinnasta on keskeinen tekijä siitä, ketä äänestetään. Trump tekee kaikkensa, että talous olisi iskussa vaalien aikaan, vaikka sitten velkarahalla.

Helenius sanoo, että presidentin puolueen vaikutuksesta pörssikursseihin on erittäin tarkkaa dataa.

– Kautta historian pörssi on noussut paljon enemmän demokraattisen kuin republikaanisen presidentin aikana. Viimeisin esimerkki on Obama, jonka aikana historiallinen nousukausi käynnistyi. Yleensä kuitenkin heti vaalien jälkeen pörssi dippaa, jos ja kun demokraatti valitaan, hän selventää.

Koronatuotteiden suurvalta

Kriisin ensimetreillä Trump määräsi sota-ajan erityisvaltuuksilla eli Defense Production Act -lain kautta joukon yksityisiä yrityksiä kuten General Motorsin, 3M:n ja Honeywellin valmistamaan hengityskoneita, suojavarusteita ja testausvälineitä.

– Hän ei haluaisi käyttää tällaisia valtaoikeuksia, koska ne rikkovat vapaan markkinatalouden periaatteita vastaan, ja sen takia hän on ennen muuta neuvotellut itse yritysten johtajien kanssa ja yrittänyt taivutella heitä tällaisten tuotteiden massatuotantoon, Ruotsila sanoo.

Hänen mukaansa useimmissa tapauksissa suostuttelu on riittänyt, mutta parissa tapauksessa sota-ajan lakia on käytetty virallisesti. Esimerkiksi GM:ltä ja monilta muilta yrityksiltä on tilattu maksua vastaan hengityskoneita yhteensä ainakin 100 000 kappaletta. Myös monia erilaisia koronavirustestejä on tätä kautta tuotettu jo yli 50 miljoonaa kappaletta, Ruotsila tarkentaa.

Lailla pakottamista tärkeämpää on ollut Trumpin kyky valjastaa yksityiset yritykset koronavanvastaiseen taistoon.

– Seurauksena on ollut ei aina saumaton, mutta silti toimiva valtion ja elinkeinoelämän yhteen laskettujen resurssien yhteiskäyttö mittakaavassa, jota ei ole muualla nähty, Ruotsila sanoo.

Eurooppalaiset yritykset mukana tuotannossa

Heleniuksen mukaan sotilanperusteen käytön kanssa odoteltiin aika pitkään.

– Asenteena ja ajattelutapana se vaikuttaa minusta ketterältä, mutta käytännössä on ollut parkua ja käytännön ongelmia. Isot firmat eivät olleet aluksi kovin innostuneita tästä auttamisen muodosta, eikä Trump halunnut niitä vastustaa – mutta kaikkien oli taivuttava, kun tarve oli niin kova.

Helenius kertoo, että jotkut eurooppalaiset yritykset ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen selvitäkseen hengissä tai kehittääkseen uutta liiketoimintaa.

– Samankaltaista sotatilamaista komentoa ei tietääkseni ole muualla annettu.

Työttömyyskorvaukset ennätyksellisen suuria

Työttömyyskorvausten suhteen on havaittu nurinkurinen ilmiö. Maksetut tuet ovat joidenkin työttömäksi joutuneiden kohdalla aiempaa palkkaa parempia.

– Tämä on melko sosialistista toimintaa, mutta se juontuukin kongressin demokraattien vaatimuksiin eikä ollut Trumpin idea. Jotta yritystuet ja työttömyyskorvausten nostaminen ja ajallinen pidentäminen saatiin mahdollisimman nopeasti läpi, Trumpin hallinnon täytyi tehdä joitain kompromisseja demokraattien kanssa, Ruotsila sanoo.

Hän kertoo Obaman entinsen kansliapäällikön, sittemmin Chicagon pormestari Rahm Emanuelin sanoneen, että demokraatit halusivat ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti pahasta kriisistä – eli ajaa läpi sen varjolla ison joukon sosialistisia lempihankkeitaan.

– Demokraatit edellyttivät, että työttömyyskorvauksille varattu raha kanavoidaan osavaltioiden byrokratian kautta eikä sitä makseta kokonaisuudessaan suoraan työttömille. Trump olisi puolestaan halunnut suoria tilisiirtoja tai shekkejä.

Ruotsila kertoo myös, että aikaa tuhlautui paljon, sillä monien osavaltioiden käytössä on ikivanhoja tietokonejärjestelmiä, jotka yksinkertaisesti eivät pysty käsittelemään hakemusten volyymiä.

Paljastuneet väärinkäytökset

Helenius sanoo, että koronan takia laadittu työttömyysturvakonsepti on uudenlainen.

– Sen summat ovat kiinteät ja sitä voi saada jopa 13 viikkoa. Se on siis poikkeuksellisen avokätinen amerikkalaiseksi julkiseksi tueksi. No, kuten arvata saattaa pätkätyöläinen, joka tekee kahdesta neljään hanttihommaa, saa nyt enemmän käteensä kuin yleensä. Se myös kertoo, miten mielipuolisen pienillä palkoilla ihmiset elävät ja tekevät monta työtä, hän sanoo.

Entä miten yhdysvaltalaiset yritystuet eroavat suomalaisista?

– En ole asiantuntija tässä asiassa, mutta täällä päätökset ja niiden valvominen menevät pankkien kautta. Suomessa on taas koko innovaatiojärjestelmä, joihin kuuluu esimerkiksi Finnvera ja Business Finland, Helenius sanoo.

Ruotsilan mukaan suora taloudellinen tuki yrityksille ja kansalaisille on Yhdysvalloissa ollut huomattavampaa kuin missään muussa maassa, yli yhdeksän prosenttia BKT:sta.

– Trumpin hallinnon ideomia osia näistä tukipaketeista on Paycheck Protection Program, joka maksaa yrityksille palkkakustannukset, jos ne suostuvat pitämään vanhat työntekijänsä kriisin ajan kirjoillaan. Toinen suoraan tilille maksettu avustus on ollut 130 miljoonaa dollaria. 1 200 dollaria jokaiselle tietyn tulorajan alapuolella olevalle, 2 400 dollaria perheellisille ja lisäksi 700 dollaria jokaista lasta kohden, hän sanoo.

Helenius kertoo oman konsulttiyrityksensä hakeneen tukea liittovaltiolta.

– Haimme lainaa omasta pankistamme, joka päättää sen myöntämisestä ja rahaliikenteestä ja nostaa rahat sitten liittovaltiolta. Palkkoihin menevää osuutta ei tarvitse maksaa takaisin. Jotkut pankit eivät kuitenkaan käsittele ulkomaalaisomisteisten firmojen hakemuksia, mutta meidän käsitteli ja hylkäys tuli – sillä perusteella, että meillä ei ole riittäviä luottotietoja. No, siitä asti on tullut lainatarjouksia joka kerta, kun avaa nettipankin, Helenius sanoo.

Järjestelmä ei ole ollut ongelmaton.

– Ensimmäisen kierroksen jälkeen peräti kaksi miljardia lainoista on palautettu. Julkisuudessa on kerrottu muiden muassa pörssiyrityksistä, jotka saivat pienyritystukea ja pienyrityksistä, jotka ovat saaneet naurettavan pienen summan, Helenius selventää.

Kärkiyliopistot perääntyivät tuen hausta

Tukien väärinkäytöksistä puhuttiin myös Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa reilu viikko sitten. Trump sanoi, että joitain väärinkäytöksiä on tullut esiin. Lisäksi hän kertoi esimerkiksi Harvardin ja Stanfordin jättäneen tuen haun väliin “pienen väännön” jälkeen.

Helenius kertoo, että koulutuslaitoksille on oma tukiosuutensa CARES Act Higher Education Emergency Relief Fund.

– Tuosta järjestelmästä kai kaikki kynnelle kykenevät tahot ovat hakeneet korvauksia koituneisiin menetyksiin. Otsikoihin nousseet yliopistot, kuten Harvard ja Stanford, päättivät lopulta olla ottamatta vastaan niille osoitettua lainaa, koska se olisi näyttänyt niin pahalta.