

PS ARKISTO
Erityisopettaja-kansanedustaja Strandman: Koulussa on kasvettava yritteliäisyyteen
Yritteliäisyys on asenne ja tahtotila. Se on avainasemassa pärjäävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Yrittäjyyskasvatus tulee nähdä kansalaistaitona, ja siihen tulee ohjata kouluissa ja oppilaitoksissa. Sen on oltava koulutuksen, elinvoimatyön, päätöksenteon ja johtamisen yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Yrittäjyys- ja talousosaaminen ovat arjen taitoja, jotka parantavat elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä menestymistä elämässä.
Kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä yrittäjyyskasvatus ei saa jäädä erilliseksi toiminnaksi ja kuntien sivistystoimen tehtäväksi, vaan se tulee liittää osaksi oppilaitosten ja kuntien rakenteita ja toimintakulttuuria. Se tulee nostaa osaksi kaikkia kunnan kehittämistoimenpiteitä aina strategioista lähtien. Tämä ei edes vaadi rahallisia panostuksia, vaan olemassa olevia resursseja ja asenteita pitää tarkastella ja suunnata uudelleen.
– Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista, tavoitteellista ja vaikuttavaa. Tässä on kyse win-win-tilanteesta. Kunnan tulee mahdollistaa se, että lapset ja nuoret kasvavat yrittäjämäiseen elämäntapaan ja näkevät mahdollisuuksia ympärillään. Meillä on lapsissa ja nuorissa valtavasti potentiaalia hyödyntää heidän osaamistaan ja kykyjään sekä kehittää niitä tulevia työelämätarpeita ja yrittäjyyttä varten, Strandman sanoo.
Oppilaiden kyvyt on tunnistettava
Strandmanin mukaan oppijoiden kykyjä on etsittävä perusopetuksessa, jolloin myös heidän itsetuntonsa vahvistuu. Tärkeää on oppijan ”oman jutun” löytäminen. Kyky muuttaa ideat toiminnaksi, vastuun ottaminen, talouden ymmärtäminen ja rohkeus ovat yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä tavoitteita. Tässä työtavassa merkittäviä ovat opetushenkilöstön oma asenne ja yrittäjämäinen pedagogia.
– Kun on tunnistettu kyvyt, vahvuudet ja osaaminen, voidaan niitä hyödyntää, innovoida ja tuotteistaa sekä luoda yritystoimintaa. Tämä kokonaisuus tuottaa arvoa yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle, ja meillä on hyvinvoiva, yritteliäs ja pärjäävä lapsi ja nuori. Maamme tarvitsee heitä.
– Yrittäjyyskasvatuksen lukiodiplomi tulee ottaa käyttöön joka puolella Suomea. Yrittäjyyskasvatuksen polun tulee kulkea päiväkodista toiselle asteelle. Opetus- ja kulttuuriministeriössä tullaan päivittämään yrittäjyyskasvatuksen linjaukset niin, että ne ovat valmiina syksyllä 2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yrittäjyyskasvatus yritteliäisyys kansalaistaidot talousosaaminen Jaana Strandman yritystoiminta elämänhallinta hyvinvointiyhteiskunta koulut perusopetus hyvinvointi Yrittäjyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”

Helsingin Yrittäjät toivoo kaupungilta parempaa yhteistyötä yritysten kanssa – pormestariehdokas Wille Rydman: On aika tehdä Helsingistä jälleen saavutettava
Helsingin Yrittäjien mielestä kaupungin maankäytön sekä liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa pitää varmistaa, että yrityksille luodaan hyvät edellytykset toimia kaupungissa. Samaa mieltä on Helsingin pormestariksi pyrkivä Wille Rydman.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Perussuomalaiset: Paikallisen sopimisen eteneminen hyödyttää sekä yrittäjää että työntekijöitä
Eduskunta hyväksyi perjantaina äänestyksessä hallituksen esityksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Jorma Piisinen, Miko Bergbom ja Mikko Lundén iloitsevat työmarkkinoita joustavoittavan ja kilpailukykyä parantavan lakimuutoksen etenemisestä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








