
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa
Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä jo joka kolmas työtön on vieraskielinen. Espoon työttömistä jo 43 prosenttia on vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.
Viime vuosina usein toistellun hokeman mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Virallisista tilastoista kerätyt luvut kertovat kuitenkin erilaisesta, karusta todellisuudesta.
Maahanmuuttajat ovat Suomessa pitkälti hakeutuneet asumaan pääkaupunkiseudulle. Länsiväylä-lehden tuoreessa jutussa kerrotaan pysäyttäviä lukuja maahanmuuttajien heikosta työllisyydestä.
Työttömien määrää on toki jo aiemmin kasvattanut heikko taloudellinen suhdanne. Työttömyys nousi koko Suomessa koronapandemian myötä keväällä 2020. Työttömiä oli tuolloin Espoossakin pahimmillaan yli 23 000.
Nyt Espoossa oli heinäkuun lopussa 17 600 työtöntä. Espoon työttömistä huomattava osa, jopa 43 prosenttia eli 7 600, on vieraskielisiä. Helsingissä vieraskielisiä työttömiä on 33,7 prosenttia ja Vantaalla 46,5 prosenttia.
Espoon kaupungin tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen myöntää jutussa, että maahanmuuttajataustaisten sijoittuminen työmarkkinoille on ”haasteellista”, minkä voi todeta olevan kaunisteltua puhetta.
Maahanmuuttajat yliedustettuina Kelan tulonsiirroissa
Maahanmuuttajien heikko työllistyminen ei ole mikään uusi asia, ja tilannetta voidaan tarkastella myös maahanmuuttajien suhteellisesta osuudesta Kelan etuuksien saajina.
Maahanmuuttajien tukiriippuvuus näkyy siis erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asuu lähes puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Esimerkiksi tammi-elokuussa 2022 Vantaalla maksetuista Kelan työttömyysetuuksista jopa 48,3 prosenttia, siis lähes puolet, maksettiin vieraskielisille eli muiden kielien kuin suomen tai ruotsin kielen puhujille. Perustoimeentulon saajista samalla ajanjaksolla maahanmuuttajien osuus oli yli kolmannes eli 35,5 prosenttia.
Paljon puhuttuja huippuosaajia Suomeen ei juurikaan tule. Sen sijaan Suomi kohdemaana houkuttaa matalasti koulutettua, usein luku- ja kirjoitustaidotonta väestöä kehitysmaista runsaiden sosiaalisten etuuksien vuoksi.
Kelan oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saavat jopa kaksinkertaisen määrän etuisuuksia syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Maahanmuuttajat nostavat erityisesti työttömyysturvaa, asumistukea ja perustoimeentulotukea.
Espoolle yli 100 miljoonan rahoitusvaje maahanmuutosta
Työperäisestä maahanmuutosta veronmaksajille aiheutuva rasitus ei ole uusi asia. Kokonaisuutta avataan laajasti esimerkiksi useissa ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksissa.
Suomen Perustan www.kuntaluvut.fi-sivusto kertoo maahanmuuton avainluvut kuntakohtaisesti. Sivustolta löytyvät maahanmuuttajille maksetut sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuet ja asumistuet, sekä maahanmuuttajien työllisyysasteet ja maksetut kunnallisverot eli osallistuminen kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen.
Espoon esimerkki, maahanmuuttajien 43 prosentin työttömyys, osoittaa hyvin, että Suomen kuntien taloudet eivät pidemmän päälle kestä maahanmuuton kasvua. Maahanmuuttajat työllistyvät heikosti ja maksavat vain vähän kunnallisveroa, mistä seuraa rahoitusvaje.
Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään. Rahoitusvaje täytyy kunnassa kattaa joko nostamalla kunnallisveroa, ottamalla velkaa tai vaihtoehtoisesti leikkaamalla palvelutasoa. Esimerkiksi vuonna 2018 rahoitusvaje oli Espoossa 118 miljoonaa euroa.
Vihervasemmisto viittaa kintaalla tilastotiedolle
Eduskunnan vasemmisto-oppositio viis veisaa tilastollisista faktoista maahanmuuton kustannuksista veronmaksajille, vaan vasemmistolta kuullaan kerta toisensa jälkeen uusia, todellisuudesta irrallaan olevia vaatimuksia maahanmuuton kasvattamisesta.
Jo Sanna Marinin hallituksessa sisäministerinä toiminut vihreiden Maria Ohisalo muutama vuosi sitten vaati Suomeen jopa 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää ”pelastamaan taloutta”.
Muutama viikko sitten SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaati hallitukselta lisätoimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle.
– SDP haluaa vauhdittaa työvoiman maahanmuuttoa, koska nyt tarvitaan lisää työvoiman tarjontaa, Tuppurainen päästeli Ylen Aamu-tv:ssä. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila huomautti edustajakollegalleen, että nykyinen hallitus edistää vain sellaista maahanmuuttoa, jossa omalla palkalla tulee toimeen ja jossa veronmaksajien ei tarvitse osallistua työperäisten tulijoiden elinkustannuksien kattamiseen Kelan tukien muodossa.
Samaa laulua jatkoi maanantaina SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen, jonka mukaan Suomesta pitäisi tehdä vielä houkuttelevampi ”kansainvälisille osaajille”.
Maahanmuuttajat tarvitsevat tukia veronmaksajilta
Työperäisen maahanmuuton nimellä esiintyvän siirtolaisuuden todellisuus on Suomessa pitkälti siis sitä, että kolmansista maista Suomeen saapuu työskentelemään ihmisiä usein lähinnä osa-aikatöihin ja palkalla, jolla ei tule toimeen ilman veronmaksajien subventointia. Saati sitten, että palkalla voisi elättää perheen.
Esimerkiksi ravintola-alalla maahanmuuttajan tulotaso on usein jäänyt 1 300–1 400 euroon kuukaudessa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi myöntää, että tämän tasoisilla tuloilla pärjääminen on Suomessa vaikeaa, jolloin Lapin mukaan tarvitaan lisäksi ”asumistukea ja muita ratkaisuja”.
Korjausliike on kuitenkin alkanut. Hallitus esitti kesäkuun alussa, että Suomeen työntekijän oleskeluluvalla saapuvan henkilön tulisi jatkossa saada Suomessa tehtävästä työstä vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa työstä, jota hän tulee Suomeen tekemään.
Suomalaiset jäämässä vähemmistöksi Espoossa
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, espoolainen Simo Grönroos lähettää X-tilillään terveisiä ”ulkomaisen työvoiman tarpeesta” huutajille ja maahanmuuttoon perustuvan väestönkasvun kannattajille.
"Työttömistä iso osa, 43 prosenttia eli 7 600, onkin vieraskielisiä."
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) September 24, 2024
"Espoo on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 6 100 asukkaalla joka vuosi. Kasvusta valtaosa on tullut vieraskielisistä."
Terveisiä vaan "ulkomaisen työvoiman tarpeesta" huutajille ja… pic.twitter.com/uNUMAtF1BD
Suomen Uutiset
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Timo Lappi Petri Lintunen Joona Räsänen Sanna Marinin hallitus maahanmuuttajien työttömyys vihervasemmisto tulonsiirrot Maria Ohisalo Työperäinen maahanmuutto Tytti Tuppurainen Vilhelm Junnila Espoo Maahanmuuton kustannukset Vantaa Suomen Perusta Simo Grönroos
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Ronkainen: Työperäinen maahanmuutto ei saa rasittaa Suomen julkista taloutta

SDP:n kasvupaketti on toiveiden tynnyri – Koponen: ”Demareiden lempiratkaisu kaikkeen ovat verot, ja heti kakkosena tulee velka”

Lehtinen SDP:n vaihtoehdosta julkisen talouden tasapainottamiseksi: ”Ilmeisesti kotimaisen ruoantuotannon tukeminen ei kiinnosta demareita”

Teemu Keskisarjan kolumni: Valhe, emävalhe, tilasto ja työperäinen maahanmuutto

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








