

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Etla haluaa Suomeen 44 000 maahanmuuttajaa joka vuosi julkisen talouden rahoituksen ja työvoiman turvaamiseksi – laskelmat ovat täysin tuulesta temmattuja
Tämän päivän ”Maahanmuutto pelastaa Suomen” -puheenvuoron esittäjä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka mukaan Suomi tarvitsisi vuosittain 44 000 maahanmuuttajaa, jotta julkisen talouden rahoitus ja työvoiman tarjonta pysyisivät kunnossa. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, miksi Etlan väitteet ovat jälleen kerran täysin tuulesta temmattuja.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto ei paranna Suomen julkisen talouden kestävyyttä vaan heikentää sitä, sillä vuosien ajalta kerätyt rekisteriaineistot kertovat, että vain erittäin harvan maahanmuuttajaryhmän edustajat maksavat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja.
– Elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen röyhkeys on siis sanoinkuvaamatonta, kun ne esittävät julkisen talouden rahoituksen parantamiseksi toimenpiteitä, jotka todellisuudessa rasittavat julkista taloutta, Grönroos kirjoittaa.
Työvoimaa löytyisi Suomestakin
Grönroosin mukaan työvoimaa löytyy kyllä kotimaasta, kunhan vain palkat ja työehdot ovat työn vaativuuteen nähden kunnossa. Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja osa-aikatyötä tekeviä, jotka haluaisivat työllistyä täyspäiväisesti. Moni suomalainen suuntaa myös ulkomaille parempien palkkojen perässä.
– Toki elinkeinoelämä haluaisi palkankorotusten sijaan helpottaa maahanmuuttoa, koska kehitysmaissa on käytännössä loputon määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita palkkaan kun palkkaan, kunhan pääsevät asumaan länsimaahan – varsin tyypillistä on jopa ilmiö, jossa halpatyöntekijät maksavat päästäkseen töihin esimerkiksi etnisiin ravintoloihin, jotta saavat jalan oven väliin hyvinvointivaltioon, Grönroos huomauttaa.
Tulijoiden iällä jopa negatiivinen vaikutus
Laskelmat, joilla maahanmuuton lisäämistä perustellaan, ovat tyypillisesti sellaisia, joissa ei oteta huomioon olemassa olevaa tietoa maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutusten eroista ja lasketaan ainoastaan sitä, miten maahanmuutolla voidaan vaikuttaa maan ikärakenteeseen. Etla seuraa samaan linjaa.
– Ihmisen ikä ei kuitenkaan kerro sitä, onko hän nettopositiivinen julkisen talouden näkökulmasta, Grönroos kirjoittaa.
– Itse asiassa iällä voi olla jopa täysin päinvastainen vaikutus julkiselle taloudelle, sillä jos maahanmuuttajaryhmän keskimääräinen julkisen talouden vaikutus on negatiivinen, niin tämä tarkoittaa sitä, että mitä nuorempana tällainen ihminen muuttaa Suomeen, niin sitä pitempään hän ehtii aiheuttaa negatiivista vaikutusta – tämä seikka on nostettu esiin Suomen Perustan tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia.
Etla ei piittaa tutkitusta tiedosta
Etla ja vastaavat samanlaisia ”selvityksiä” tekevät tahot pesevät usein kätensä toteamalla, että selvityksissä oletetut maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutukset ovat samanlaiset kuin kantaväestöllä välittämättä kaikesta siitä tiedosta, joka kertoo, että asia ei ole näin.
– Väitteet ovat siis pohjimmiltaan tasoa: ”JOS maahanmuuttajat pärjäävät hyvin, niin he pärjäävät hyvin – maahanmuuton määrä on siis kolminkertaistettava”.
Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvaa oikeaa tietoa maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista löytyy Suomen Perustan verkkosivuilta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuutajat Etla julkiset palvelut elinkeinoelämä työvoima työttömät Facebook halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Suomen Perusta Simo Grönroos maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta

Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








