

LEHTIKUVA
EU aikoo vihdoin hillitä laitonta maahantuloa – rahaa ulkorajoille ja aitaa pystyyn siirtolaisvyöryn taas yltyessä
EU:ssa naureskeltiin vielä jokin aika sitten valtioiden rajojen aitaamiselle ”trumppilaisena” ratkaisuna. Ääni Brysselin kellossa on muuttunut. Perjantaina päättyneen huipputapaamisen seurauksena unionin johtajat ovat kanavoimassa miljardeja EU:n ulkorajojen tekniseen valvontaan ja henkilöstökuluihin. Näin rajamaille jää rahaa pystyttää itse omat muurinsa.
Vailla laillisia matkustusasiakirjoja Euroopan unionin alueelle pyrkivien määrä alkaa lähestyä kriisivuoden 2015 lukuja: vuonna 2022 unionin alueella jätettiin 924 000 turvapaikka-anomusta ja 2015 kaikkiaan 1,3 miljoonaa.
Vastaanottojärjestelmät ovat moni paikoin Eurooppaa tukossa. Hollannissa sekä Belgiassa tilanne on jo kriisiytynyt eikä paikkoja uusille tulijoille enää ole. Brysselissä sadat laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat yöpyvät paljaan taivaan alla tai pitkissä riveissä metron käytävillä.
Komission ehdotus turvapaikanhakijoiden levittämiseksi koko EU:n alueelle on ollut jäissä vuodesta 2020. Läheskään kaikki valtiot unionin 27 jäsenmaasta eivät halua vastaanottaa kiintiöpakolaisia, eikä muutosta asenteisiin ole näkyvissä.
Vähän villojakin porun päätteeksi
Aikaisin perjantaiaamuna EU:n huipputapaamisessa vallitsi Politicon mukaan melkoinen basaari, kun ehdotuksessa toisensa jälkeen esitettiin keinoja laillisten kanavien ulkopuolelta unioniin pyrkivien kasvavien kansanjoukkojen pysäyttämiseksi.
Joissain esityksissä ehdotettiin Brysselin pääkonttoria rajoille pystytettävien esteiden maksajaksi. Toisaalla vaadittiin pontevia toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautusten nopeuttamiseksi.
Lisää rahaa rajoille
Kokouksen loppukaneetiksi jäi, että komissio jakaa merkittävästi rahaa unionin ulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi. Keskusteluissa esiin tullut lisäpanostus olisi luokkaa kaksi miljardia euroa. Kyseeseen tulevat kameravalvonnan ja erilaisen elektroniikan lisääminen, vartiotornit ja ajoneuvojen hankinta rajavalvojille.
Näin toimien aitojen, esteiden ja muurien rakentaminen jää itse kunkin jäsenvaltion kontolle, eikä asiaa mainita kokouksen päätösasiakirjassa.
Itävallan liittokansleri Karl Nehammer ilmaisi tilanteen niin, että EU ”de facto” maksaa rajojen aitaamisen, vaikka muuta väittääkin. Nehammerin mielestä erityisesti Turkin ja Bulgarian raja on aidattava koko pituudeltaan läpitunkemattomalla esteellä.
Aitaa jo 2000 kilometriä
Muurien rakentamien EU:n ympärille, joka itse asiassa on perustettu vapaan liikkuvuuden periaatteelle, herättää tietysti myös kritiikkiä. Kaikki eivät halua ”uutta rautaesirippua” Euroopan rajoille.
Ruotsalainen EU-edustaja, lähtöjään irakilainen ja salakuljettajien myötä Eurooppaan päätynyt Abir Al-Sahlani kuvailee Svenska Dagbladeille, että piikkilanka-aitojen rakentaminen ympäri Eurooppaa on esimerkki ”kauheasta ihmiskäsityksestä”.
Tosiasiassa esteiden pituus EU:n ulkorajoilla kasvoi 315 kilometristä vuonna 2014 peräti 2 048 kilometriin vuonna 2022. EU partioi myös merirajoilla. Erilaisin teknisin välinein laittomat maahan pyrkijät voidaan yrittää tavoittaa, ennen kuin he edes ehtivät EU:n ulkorajalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliinin muuri Abir Al-Sahlani muuri piikkilanka-aita henkilöstökulut tekninen valvonta rajojen vartiointi EU-huipputapaaminen raja-aita Karl Nehammer EU:n ulkorajat laittomat siirtolaiset matkustusasiakirjat palautukset laittomat maahantulijat pakkopalautukset Bulgaria Bryssel Turvapaikanhakijat Turkki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liettua uhmaa EU-tuomioistuimen päätöstä – aikoo puolustaa rajojaan jatkossakin

Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex: Laiton maahantulo lähes tuplaantunut EU:n ulkorajoilla alkuvuonna

Kreikka kiistää laittomasti maahan pyrkijöiden pakkopalautukset: ”Suojelemme vastakin Euroopan ulkorajoja”

Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: ”Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








