EU lupasi avoimuutta, mutta dokumentteja salaillaan – ”Jos asiakirjat eivät kestä päivänvaloa, on niissä todennäköisesti jotain hämärää”

EU:n komission väitetään salailevan satoja asiakirjoja koskien 750 miljardin euron elpymisvälinettä. Tämä tuli ilmi kattavasta Iltalehden julkaisemasta tutkivan journalismin artikkelin suomenkielisestä käännöksestä. Kansanedustaja Ari Koponen ei usko salailun lisäävän kansalaisten luottamusta päätöksentekoa, politiikkaa tai EU:ta kohtaan.

EU:n jäsenmaat yhdessä Euroopan komission kanssa neuvottelivat, miten elpymisvälineen miljardit jaetaan ja käytetään. Eniten rahaa saavat Italia ja Espanja.

Näissä valtioissa jo paketin valmisteluvaiheessa esitettiin paljon epäilyjä, löytävätkö maiden hallitukset kaikille rahoille edes järkeviä käyttökohteita.

Velkarahaa lapioidaan Etelä-Eurooppaan

Kansanedustaja Ari Koponen piti tällöin mahdollisena, että EU:n velkarahaa lapioidaan Etelä-Euroopan maihin niin paljon, ettei sen kohdistamista pystytä enää edes valvomaan.

Tämä aavistus on nyt osoittautumassa oikeaksi, sillä eurooppalaiset journalistit eri maista ovat pyytäneet asiakirjoja komission ja jäsenvaltioiden välisistä keskusteluista.

– Toimittajien pyrkimyksenä on valvoa varojen käyttöä sekä annettujen lupausten pitämistä, kertoo satojen miljardien elpymispakettia jo alusta alkaen kritisoinut Koponen.

”Se siitä luvatusta avoimuudesta”

Lokakuussa 2021 Euroopan komission puheenjohtaja antoi lupauksen varmistaa elpymis- ja palautumistukivälineen päätösten läpinäkyvyys. Sittemmin komissio on Iltalehden mukaan viivytellyt tietopyyntöjen kanssa sekä kieltäytynyt luovuttamasta joko osittain tai kokonaan asiakirjojaan.

– Sanna Marinin hallitus lupaa ohjelmassaan uudistaa poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmämme toimintakykyyn. Miten hallitus kuvittelee tällaisen salailun lisäävän kansalaisten luottamusta päätöksentekoa, politiikkaa tai EU:ta kohtaan? kyseenalaistaa Koponen hallitukselle tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

– Jos asiakirjat eivät kestä päivänvaloa, on niissä todennäköisesti jotain hämärää. Se siitä luvatusta avoimuudesta, Koponen päättää.